A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Sosiaaliset kontaktit ja epämuodollinen tieto rekrytoinnissa : tapaustutkimus rakennusalan pk-yrityksistä (2022)
Social contacts and informal knowledge in recruiting : a case study of construction industry SMEs
Laukkarinen, M. (2022). Sosiaaliset kontaktit ja epämuodollinen tieto rekrytoinnissa : tapaustutkimus rakennusalan pk-yrityksistä. Työelämän tutkimus, 20(2), 160-184. https://doi.org/10.37455/tt.101867
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Laukkarinen, Matti
Lehti tai sarja: Työelämän tutkimus
ISSN: 0788-091X
eISSN: 2670-1758
Julkaisuvuosi: 2022
Ilmestymispäivä: 14.06.2022
Volyymi: 20
Lehden numero: 2
Artikkelin sivunumerot: 160-184
Kustantaja: Työelämän tutkimusyhdistys ry
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
DOI: https://doi.org/10.37455/tt.101867
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82131
Lisätietoja: Artikkelit
Tiivistelmä
Artikkelin tutkimuskohteena on sosiaalisten kontaktien hyödyntäminen rekrytoinnissa. Tavoitteena oli selvittää, millaiset työnantajien harjoittamat käytännön toimet liittyvät menestyksekkääseen sosiaalisten kontaktien hyödyntämiseen rekrytoinnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä rekrytointiprosessi jaettiin työnhakijoiden keräämisvaiheeseen, seulontavaiheeseen ja työntekijän valintavaiheeseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista rakennusalan pk-yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Artikkelissa kuvataan, miten työnantajat hyödyntävät sosiaalisia kontakteja rekrytoinnin eri vaiheissa ja mitkä käytännön toimet liittyvät menestyksekkään sosiaalisten kontaktien hyödyntämiseen. Työnantajat voidaan jakaa kolmeen ideaalityyppiin: passiivisiin, reaktiivisiin ja proaktiivisiin. Tavoitteellisesti ja ennakoivasti sosiaalisia kontakteja hyödyntävät työnantajat hyötyvät sosiaalisista kontakteista kaikissa rekrytoinnin vaiheissa. Passiivisia ja epäjohdonmukaisia toimia harjoittavilla työnantajilla sitä vastoin sosiaalisten kontaktien kautta saadut rekrytointihyödyt jäävät keskimääräistä heikommiksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisesti yrityksen henkilöstön sosiaaliset verkostot tulisi hahmottaa hyödynnettävänä pääomana, jonka aktivointiin suunnatut investoinnit voidaan muuntaa rekrytointia tukevien hyötyjen kautta taloudelliseksi pääomaksi.
YSO-asiasanat: rekrytointi; työhönotto; pienet ja keskisuuret yritykset; rakennusala; työnantajat; sosiaaliset verkostot; sosiaalinen pääoma
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2022
JUFO-taso: 1
