G5 Artikkeliväitöskirja
Associations between physical activity, mental and somatic morbidity, and health care utilization in depressed patients (2022)
Liikunta-aktiivisuuden yhteys psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen sekä terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla

Raatikainen, I. (2022). Associations between physical activity, mental and somatic morbidity, and health care utilization in depressed patients [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 515. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9206-4

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Raatikainen, Ilkka

eISBN: 978-951-39-9206-4

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2022

Sarjan numero: 515

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (94 sivua, 23 sivua useina numerointijaksoina, 4 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9206-4

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia masennuspotilaiden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteyttä psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen, terveyspalvelujen käyttöön, myöhempään masennukseen ja kokonaisliikunta-aktiivisuuteen sekä kotona selviytymiseen. Väitöskirjatutkimus perustuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnissa vuosina 2008–2016 tehdyn väestöpohjaisen poikkileikkaus- ja pitkittäiskohorttitutkimuksen, Masennus- ja metabolinen oireyhtymä Suomessa, aineistoon. Tutkimuspopulaatio koostui ≥35-vuotiaista, joilla oli masennusoireita ja jotka saivat ≥10 pistettä Beckin masennusinventaariossa (BDI). 760 potilaasta 447 sai masennusdiagnoosin ja näistä 258 osallistui seurantatutkimukseen. Osallistujien psykiatriset diagnoosit varmennettiin strukturoidulla haastattelulla (M.I.N.I.). Tietoja tutkittavien sosioekonomisesta taustasta, terveyteen liittyvistä tekijöistä, sairauksista, masennusoireista sekä liikunta-aktiivisuudesta kerättiin vakiomuotoisella itsearviointikyselylomakkeella. Liikunta-aktiivisuus luokiteltiin kolmeen tasoon (matala, kohtalainen tai korkea). Tutkittavien kokonaisliikunta-aktiivisuutta arvioitiin kansainvälisen liikuntakyselyn (IPAQ) lyhyellä versiolla. Kaikille osallistujille tehtiin myös terveystarkastus lähtötilanteessa. Terveyspalvelujen käyttö kerättiin tutkittavien terveystiedoista. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ei ollut yhteydessä psyykkisiin liitännäissairauksiin tai terveyspalvelujen käyttöön masentuneilla. Korkeampi liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä alhaisempaan sydän- ja verisuonisairastavuuteen, vähäisempään lihavuuteen ja vähäisimpiin masennusoireisiin masentuneilla. Lähtötilanteen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus ei ennustanut paranemista masennuksesta mutta ennusti tulevaa kokonaisliikunta-aktiivisuuden tasoa. Korkeampi liikunta-aktiivisuus oli myös yhteydessä parempaan kotona selviytymiseen. Tulosten mukaan liikunta-aktiivisuus voi vähentää ja lieventää psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen liittyviä riskitekijöitä ja edistää masennuspotilaiden terveyttä. Sen sijaan, liikunta-aktiivisuuden yhteys terveyspalvelujen käyttöön on epäselvä. Tulosten perusteella liikuntaa tulisi suositella kliinisissä käytännöissä ja ohjeistuksissa yhdessä muiden masennuksessa käytettyjen hoitomuotojen kanssa.

YSO-asiasanat: masennus; metabolinen oireyhtymä; liitännäistaudit; ennaltaehkäisy; fyysinen aktiivisuus; liikuntaharrastus; toimintakyky; sairastavuus; terveyspalvelut; käyttö; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: physical activity; depression; health care utilization; presenteeism

Liittyvät organisaatiot

Hankkeet, joissa julkaisu on tehty

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2022