A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin (2022)
Upper secondary school students’ views on the laboriousness of studying foreign languages and its effect on choosing optional languages
Pollari, P., Veivo, O., Toomar, J., & Mäntylä, K. (2022). Abiturienttien kokemuksia vieraan kielen opiskelun työläydestä ja sen vaikutuksesta lukion kielivalintoihin. In T. Seppälä, S. Lesonen, P. Iikkanen, & S. D'hondt (Eds.), Kieli, muutos ja yhteiskunta (pp. 217-233). Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. AFinLA:n vuosikirja, 2022. https://doi.org/10.30661/afinlavk.114478
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Pollari, Pirjo; Veivo, Outi; Toomar, Jaana; Mäntylä, Katja
Emojulkaisu: Kieli, muutos ja yhteiskunta
Emojulkaisun toimittajat: Seppälä, Tanja; Lesonen, Sirkku; Iikkanen, Päivi; D'hondt, Sigurd
eISBN: 978-951-9388-74-8
Lehti tai sarja: AFinLA:n vuosikirja
eISSN: 2343-2608
Julkaisuvuosi: 2022
Ilmestymispäivä: 02.12.2022
Sarjan numero: 2022
Artikkelin sivunumerot: 217-233
Kirjan kokonaissivumäärä: 433
Kustantaja: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
DOI: https://doi.org/10.30661/afinlavk.114478
Pysyvä verkko-osoite: https://journal.fi/afinlavk/article/view/114478
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84320
Lisätietoja: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja ; 79, ISSN 0781-0318
Tiivistelmä
Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten kielten opiskelu suomalaisissa kouluissa on merkittävästi vähentynyt (Nissilä & Tikkanen 2021). Aiempien tutkimusten valossa näyttää siltä, että ilmiö on varsin monisyinen (Hukka & Husu 2019; Kiehelä 2021; Mäntylä ym. 2021). Siihen vaikuttavat niin yksilötason valinnat, tuntijaot, opetussuunnitelmien linjaukset, opetuksen järjestäjän ja koulun tarjoamat mahdollisuudet kielten opiskeluun samoin kuin yhteiskunnan asenteet. Tässä artikkelissa lähestymme tätä laajaa muutosten kenttää yksilöllisten valintapolkujen näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat suomalaisten koululaisten kielivalintoihin opintopolun varrella. Aiemmassa tutkimuksessamme (Mäntylä ym. 2021) nousi esiin, että monet opettajat pitivät yhtenä syynä valinnaisten kielten opiskelun vähyyteen sitä, että kielten opiskelu koetaan työlääksi. Tässä tutkimuksessa halusimme pureutua tähän kysymykseen tarkemmin ja selvittää, mitä lukioikäiset kielten oppijat itse sanovat kielten oppimisesta ja sen työläydestä.
YSO-asiasanat: lukiolaiset; valinnaisaineet; ainevalinnat; kielivalinnat; vieraat kielet; kieltenopetus; lukio
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2022
JUFO-taso: 1
Emojulkaisu, jossa JYU-tekijöitä:
