A1 Journal article (refereed)
Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista (2022)
Kangas, A., Pynnönen, S., Mäkipää, R., Komonen, A., & Halme, P. (2022). Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista. Metsätieteen aikakauskirja, 2022, Article 10761. https://doi.org/10.14214/ma.10761
JYU authors or editors
Publication details
All authors or editors: Kangas, Annika; Pynnönen, Sari; Mäkipää, Raisa; Komonen, Atte; Halme, Panu
Journal or series: Metsätieteen aikakauskirja
eISSN: 2489-3188
Publication year: 2022
Publication date: 22/12/2022
Volume: 2022
Article number: 10761
Publisher: Suomen metsätieteellinen seura
Publication country: Finland
Publication language: Finnish
DOI: https://doi.org/10.14214/ma.10761
Publication open access: Openly available
Publication channel open access: Open Access channel
Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84924
Additional information: Tutkimusartikkeli
Abstract
Suomalaisen metsäpolitiikan keskeinen päämäärä on jo yli sadan vuoden ajan ollut puuntuotannollinen kestävyys, mutta metsätalouden kestävyyden tarkastelu on laajentunut yhteiskunnallisten tarpeiden ja arvostusten muuttumisen myötä. Nykyisin metsäpolitiikan tavoitteeksi mainitaan usein kokonaiskestävyys, joka on kuitenkin kestävyyden osa-alueiden välisten subjektiivisten, kullekin arvioijalle yksilöllisten vaihtosuhteiden takia mahdotonta saavuttaa. Tässä tutkimuksessa määrittelimme tutkijatyönä laatuvaatimukset kestävyyskeskustelussa käytettäville kriteereille. Tarvitaan kattava ja operatiivinen kriteeristö, jolla kestävyysmuutoksia voidaan objektiivisesti seurata. Kattavuus tarkoittaa, että kaikki sovellustilanteen kannalta merkittävät seikat on huomioitu. Toisaalta kaikilla kriteereillä tulee olla selkeä yhteys sovellustilanteeseen. Operatiivisuus taas tarkoittaa, että metsien käytön seurantaan ja tulevaisuuden suunnitteluun käytettävät kriteerit ovat tulkittavissa, mitattavissa, ja että ne pystyvät erottelemaan metsien käytön muutoksia. Tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta kriteereiden kehittyminen erilaisilla metsien käsittelyvaihtoehdoilla pitäisi olla ennustettavissa. Keräsimme työryhmissä ajatuksia metsien käytön kestävyyden kriteereiksi ja indikaattoreiksi, ja työstimme niistä keskusteltavaksi ehdotuksen kestävyysmuutoksen mittaamisesta peilaamalla työryhmissä ehdotettuja kriteerejä ja indikaattoreita asetettuihin laatuvaatimuksiin. Koimme perinteiset ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ryhmät liian yleisiksi operatiiviseen käyttöön, ja sen vuoksi jaoimme kriteerit kuuteen ryhmään: vesistön tila, luonnon tila, ilmaston tila, talous, hyvinvointi ja hyväksyttävyys. Useille tarkastelluille kriteereille emme löytäneet suoraa yhteyttä metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Monet tarkastelluista taloudellisista ja hyvinvointia kuvaavista kriteereistä soveltuvat paremmin esimerkiksi metsäteollisuuden investointeja ja toimintaa koskevaan päätöksentekoon tai maankäytön ja kaavoituksen päätöksentekoon kuin metsien käsittelyä koskevaan päätöksentekoon. Hyväksyttävyyttä koskevat kriteerit puolestaan soveltuvat esimerkiksi lakeja, sertifiointikriteereitä tai ohjeita koskevaan päätöksentekoon. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ilmenevät siten usein eri päätöksentekotasoilla kuin ekologinen tai puuntuotannollinen, ja tämä näkyy kriteereiden määrässä ja laadussa.
Keywords: forestry; wood production; environmental effects; sustainable forest management; criteria; indicators; decision making; forest policy
Contributing organizations
Related projects
- Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista
Argumenta-hanke 2021-2022- Halme, Panu
- Finnish Cultural Foundation
Ministry reporting: Yes
Reporting Year: 2022
JUFO rating: 1