G5 Artikkeliväitöskirja
Lapsitekijyys taidekasvatuksen kontekstissa (2023)

Pennanen, L. (2023). Lapsitekijyys taidekasvatuksen kontekstissa [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 594. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9272-9

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Pennanen, Lea

eISBN: 978-951-39-9272-9

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2023

Sarjan numero: 594

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (100 sivua, 61 sivua useina numerointijaksoina, 4 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomalainen viittomakieli

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9272-9

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvata ja määritellä, millaista on lapsitekijyys taidekasvatuksen kontekstissa. Millä tavalla erilaiset tekijäkäsitykset ja -teoriat mahdollistavat tai rajoittavat lapsitekijyyttä? Millaisia tekijyyden tuottamisen tapoja ja esteitä taidekasvatustoimintaan liittyy? Tutkimus rakentuu kolmeen tutkimusalaan: taidekasvatukseen, tekijyystutkimukseen ja lapsuudentutkimukseen. Aineisto koostuu kahdesta kokonaisuudesta, joista ensimmäinen on tuotettu esikoululaisten teatteriprojektissa. Projektin aikana lapset valmistivat aikuisten avustuksella omia teatteriesityksiä, joiden käsikirjoitukset tehtiin sadutusmenetelmällä. Toinen aineisto on kerätty kyselyllä taiteen perusopetuksen toimijoilta. Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa tarkastellaan teatteriprojektin sadutustilanteita ja tekijyyden rakentumista yhteistyössä aikuisten ja lasten välillä, analysoidaan yhden teatteriprojektiin osallistuneen lapsen toimijuutta visuaalisen aineiston kautta ja eritellään lasten taiteen julkaisemiseen liittyviä käytänteitä ja haasteita sekä lasten tekijänoikeuksien toteutumista taiteen perusopetuksessa. Tutkimuksen perusteella kirjallisuustieteellinen tekijyystutkimuksen traditio ei tunnista lapsitekijyyttä eikä yhdistä teoreettista tekijyyden ulottuvuutta eksplisiittisesti lapsiin. Sen sijaan monitekijyyden, jaetun tekijyyden tai yhteistekijyyden käsityksiin ja menetelmiin, joita taidekasvatuksessakin hyödynnetään, sisältyy myös mahdollinen lapsitekijä sekä lasten taidetoiminta. Taidekasvatuksen kontekstissa lapsitekijyyttä tuottavat sekä lapset että aikuiset. Tuottamisen tavat ovat sidoksissa valta-asetelmiin, oikeuksiin sekä valinnanvapauteen. Lapset rakentavat tekijyyttään aktiivisesti niin yksilöinä kuin ryhmänä, mutta tekijyyden tuottamista on sekin, että lapsi kieltäytyy toiminnasta tai on passiivinen. Aikuinen on tärkeä osa lapsitekijyyttä joko yhteis- ja kanssatekijänä tai lapsen tekijyyden mahdollistajana ja edistäjänä. Lapsitekijyyden rajoitukset liittyvät usein asenteisiin sekä ajattelu- ja puhetapoihin, jotka heijastuvat toimintaan ja joissa todellinen lapsitekijä jää piiloon. Rajoittavien asenteiden takana on sekä lapsuuteen että lasten taiteeseen liittyviä kulttuurisia ja historiallisia käsityksiä ja arvostuksia.

YSO-asiasanat: taidekasvatus; taiteen perusopetus; teatteritaide; projektit; sadutus; lapset (ikäryhmät); tekijyys; lasten oikeudet; tekijänoikeus; lapsitutkimus; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: art education; authorship; basic education in the arts; children's rights; copyright; storycrafting method

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2023