D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää” : saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022 (2023)
Härmälä, M., Sarivaara, E., Laihonen, P., & Huhtanen, M. (2023). ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää” : saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 3:2023. https://karvi.fi/publication/paljon-on-tehty-mutta-paljon-on-viela-kehitettavaa-saamen-kielten-etayhteyksia-hyodyntavan-opetuspilotin-arviointi-2022/
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Härmälä, Marita; Sarivaara, Erika; Laihonen, Petteri; Huhtanen, Mari
eISBN: 978-952-206-785-2
Lehti tai sarja: Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
ISSN: 2342-4176
eISSN: 2342-4184
Julkaisuvuosi: 2023
Ilmestymispäivä: 18.01.2023
Sarjan numero: 3:2023
Kirjan kokonaissivumäärä: 149
Kustantaja: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://karvi.fi/publication/paljon-on-tehty-mutta-paljon-on-viela-kehitettavaa-saamen-kielten-etayhteyksia-hyodyntavan-opetuspilotin-arviointi-2022/
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/85253
Lisätietoja: Tiivistelmä myös ruotsin kielellä (Sammandrag)
Tiivistelmä
Raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla tuotettiin tietoa kolmeen pääteemaan liittyen. Ensinnäkin selvitettiin, missä määrin opetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt etäopetuspilotin aikana, ja mitkä tekijät edistävät tai estävät etäopetukseen osallistumista. Toinen teema tarkastelee etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista ja kolmas rahoitusmallin toimivuutta. Arviointiaineistoa kerättiin kuulemisilla, kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi havainnoitiin saamen kielten oppitunteja. Kuulemistilaisuuksiin osallistui 12 opetuksen järjestäjää ja 17 koulua. Kyselyitä laadittiin kolme erilaista, ja niihin vastasi 47 opetuksen järjestäjää tai koulua, 71 oppilasta esiopetuksesta lukiokoulutukseen ja 29 oppilaiden huoltajaa. Esikoululaisia ja luokkien 1–2 oppilaita haastatteli lasten ohjaaja. Hanketyöntekijöistä haastateltiin seitsemää eri tehtävissä toiminutta henkilöä. Lisäksi havainnoitiin yhteensä 11 pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen oppituntia. Etäopetuksena annettavan saamen kielten opetuksen saavutettavuudesta havaittiin, että opetukseen hakeutuminen on useimmiten huoltajan ja oppilaan oman aktiivisuuden varassa. Opetuksen järjestäjille tai kouluille tieto oppilaan saamelaistaustasta ja mahdollisuudesta osallistua opetukseen ei välttämättä välity. Syynä voi olla esimerkiksi se, että väestörekisteriin voi merkitä äidinkieleksi vain yhden kielen. Toisaalta pitää ottaa huomioon, että suurin osa saamelaisista on käynyt läpi kielenvaihdon enemmistökieleen muun muassa aiemman suomalaisen kielikoulutuspolitiikan vuoksi. Etäopetuspilotin myötä tietoisuus saamen kielistä, saamelaisuudesta sekä maamme alkuperäiskansasta ja sen kulttuurisista ominaispiirteistä on ainakin jossain määrin tullut näkyvämmäksi kunnissa ja koulujen arjessa. Selkeimmin kiinnostuksen lisääntyminen näkyy kaikkien kolmen saamen kielen oppilasmäärien ja hankkeessa mukana olevien koulujen lukumäärän kasvuna. Koulukohtainen oppilasmäärä on kuitenkin edelleen pieni (useimmiten 1–2 oppilasta), mikä tuo haasteita tuntien sijoittamiselle lukujärjestykseen ja ohjaajien resursointiin. Jos saamen kieli nähdään oppilaalle niin sanottuna ylimääräisenä oppiaineena, sijoittuvat oppitunnit koulupäivän ulkopuolelle. Tällöin oppilaalle on annettu mahdollisuus osallistua tunneille myös kotoa, mikä puolestaan aiheuttaa epätietoisuutta valvonta- ja vastuukysymyksistä. Vaikka tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selkeästi parantunut, on tiedotusta edelleen kehitettävä opetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat lisäksi selkeitä valtakunnallisia linjauksia ohjaajan tehtävistä ja opetuksen vastuukysymyksistä varsinkin silloin, kun oppilas osallistuu opetukseen kotoa käsin. Etäopetuspilotin pedagogisten tavoitteiden toteutumista edistävistä ja estävistä tekijöistä havaittiin, että suurimmat haasteet liittyvät oppilaiden eritasoiseen saamen kielen osaamiseen. Oppilaita ryhmitellään pienten kielikohtaisten oppilasmäärien vuoksi ikäryhmittäin, vaikka se ei olisi pedagogisesti järkevää. Osaltaan tämä on seurausta siitä, että valtakunnallisessa ja paikallisessa opetussuunnitelmassa opetuksen sisältö ja tavoitteet on asetettu ikätasoittain, ei oppilaiden osaamistason mukaisesti. Oppilaiden ryhmittely osaamistason mukaan on jo nyt mahdollista pohjoissaamessa, missä kielenpuhujia ja oppilaita on inarin- ja koltansaamea enemmän. Oppilaiden motivaation ja opettajien jaksamisen kannalta tulee kuitenkin jatkossa pohtia, onko saamen kielen opetukselle mahdollista laatia omat opetussuunnitelman perusteet, eli saamelainen opetussuunnitelma, jossa lähtökohtana on oppilaiden osaamistaso ikäryhmittäisen luokittelun lisäksi. Tavoitteiden eriyttäminen osaamistasoittain helpottaa opetusmateriaalien laadintaa ja auttaa ylläpitämään oppilaiden motivaatiota opiskella saamen kieltä myös jatkossa. Tuntien havainnoinnin ja oppilaiden itsensä kertoman perusteella saamelaisuus ja saamelainen kulttuuri näkyvät hyvin opetuksessa. Esimerkkinä hyvästä käytänteestä on jonkin tietyn teeman, kuten saamelaisuuden päivän, käsittely eri oppilasryhmissä niin, että oppilaille laaditaan tehtäviä osaamistasonsa mukaisesti. Oppilaat myös pitävät saamen tunneista ja kokevat tarvitsevansa saamen kieltä elämässään. Tavoitteiden eriyttämisen ohessa toinen opetuksen kehittämiskohde on oppilasarviointi. Hankehenkilöstön haastatteluissa arviointi tunnistettiin yhdeksi hankeen kipupisteeksi ja siihen haluttiin koulutusta ja lisäohjeistusta. Oppilailla on etäopetuspilotissa vain harvoin kirjallisia kokeita ja kotiläksyjä, joten oppilaiden pääasiallinen näyttö osaamisesta tulee oppitunneille osallistumisen kautta. Oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jos hän on läsnä 70 % tunneista. Rahoitusmallin toimivuus oli herättänyt jo etäopetuspilotin alkuvaiheessa paljon kysymyksiä. Arviointitulosten mukaan opetuksen järjestäjät ja koulut kaipaavat selkeitä linjauksia siitä, miten oppilaan opiskelu kotona vaikuttaa saatuun rahoitukseen. Rahojen kierrätystä koulujen ja opetuksen järjestäjän kautta haluttiin vähentää siirtämällä valtionavustus suoraan opetusta koordinoivalle Utsjoen kunnalle. Ohjaajan saatavuus on yhteydessä myös koulun resursseihin: jos tunnilla tulee olla ohjaaja aina saatavilla, on ohjaajalle oltava myös selkeästi resursoituna työaikaa. Rahoitusmallin kehittämisehdotuksena esitettiin rahoituksen sitomista tuntimäärään, minkä uskottiin lisäävän myös etäopetuspilottiin osallistuvien oppilaiden lukumäärää. Arviointitulosten pohjalta Karvi laati kehittämissuosituksia eri toimijatasoille ja etäopetuspilotin jatkoa pohtiville viranomaisille. Keskeiset kehittämiskohteet ovat opettajien työsuhteiden vakinaistamisen lisäksi saamen kielen statuksen selkiyttäminen valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Saamen kielten (etä)opetukseen tarvitaan erillistä lisärahoitusta, koska on vielä pitkä matka siihen, että kaikki aiemman assimilaatiopolitiikan johdosta saamen kielen menettäneet alkuperäiskansan perheet saavat mahdollisuuden kielensä elvytykseen koko maassa. Saamen kielille tarvitaan oma opetussuunnitelma, jossa saamen kielten ja saamelaiskulttuurin erityisluonne tulee huomioiduksi. Lisäksi tulee selkiyttää eri toimijoiden vastuita, linjata ohjaajan rooli ja resursointi sekä selkiyttää etäopetuspilotin rahoitusmallia. Kuntien ja koulujen tulee lisätä tiedottamistaan oppilaiden mahdollisuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen. Saamen kielten opettajille tulee järjestää erityisesti etäyhteyksin toteutettavaan opetukseen soveltuvaa arviointiosaamiskoulutusta.
YSO-asiasanat: saamelaiskielet; kielen elvytys; kieltenopetus; perusopetus; opetuskokeilut; etäopetus; kasvatustavoitteet; opetussuunnitelmat; alkuperäiskansat; saamelaiset; kielipolitiikka
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2023
