A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Reflektoiva oppilas suomalaisessa perusopetuksen opetussuunnitelmallisessa arviointidiskurssissa (2023)


Pitkänen, H. (2023). Reflektoiva oppilas suomalaisessa perusopetuksen opetussuunnitelmallisessa arviointidiskurssissa. Kasvatus ja aika, 17(1), 50-73. https://doi.org/10.33350/ka.119400


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatPitkänen, Hannele

Lehti tai sarjaKasvatus ja aika

eISSN1797-2299

Julkaisuvuosi2023

Ilmestymispäivä21.03.2023

Volyymi17

Lehden numero1

Artikkelin sivunumerot50-73

KustantajaSuomen kouluhistoriallinen seura

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

DOIhttps://doi.org/10.33350/ka.119400

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86181


Tiivistelmä

Oppilaan itsearvioinnista on muotoutunut keskeinen osa arviointia suomalaisessa perusopetuksessa viime vuosikymmeninä, mutta oppilaalta on odotettu itsearviointia paljon tätä pidempään. Artikkelissa analysoidaan oppilaan itsearvioinnin historiaa suomalaisessa opetussuunnitelmapolitiikkadiskurssissa ja erityisesti sitä, miten itsearviointi on problematisoitunut eri tavoin ajan kuluessa. Tutkimuksessa hyödynnetään Carol Bacchin poststrukturalistiseen perinteeseen sijoittuvaa politiikkaongelmien rakentumista tarkastelevaa tutkimusstrategiaa ja analysoidaan suomalaisia oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelmia. Siinä missä kansakoulun aikana itsearviointi rakentui ratkaisuksi kriittisesti ajattelevan ja suhtautuvan kansalaisen kasvattamiseen, 1990-luvulta alkaen itsearviointi alkaa näyttäytyä ratkaisuna elinikäisen oppimisen problematiikkaan. Diskurssi kutsuu esiin itseään jatkuvasti arvioivan ja tavoitteiden suunnassa itseään kehittävän elinikäisen oppijan. Tulokset osoittavat, että itsearviointi on näyttäytynyt ratkaisuna erilaisiin historiallisesti muuntuviin opetussuunnitelmapolitiikkaongelmiin. Samalla tutkimus havainnollistaa, kuinka itsearviointi ei ole ainoastaan reflektiivisyyttä vaativa pedagoginen menetelmä vaan poliittisuuden piiriin kuuluva yhteiskunnallis-historiallinen käytäntö, jolla on voimaa osallistua subjektiviteettien rakentamiseen ja tuottamiseen.


YSO-asiasanatperusopetusoppilasarviointiitsearviointireflektioopetussuunnitelmatelinikäinen oppiminenkoulutuspolitiikkakasvatushistoria


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


Hankkeet, joissa julkaisu on tehty


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2023

JUFO-taso1


Viimeisin päivitys 2024-12-10 klo 16:01