G5 Artikkeliväitöskirja
Neck and shoulder pain in school-aged children with special reference to physical activity, sedentary time, and physical fitness characteristics (2023)
Kouluikäisten lasten niska-hartiakipujen yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen, paikallaanoloon ja kunto-ominaisuuksiin

Pirnes, K. (2023). Neck and shoulder pain in school-aged children with special reference to physical activity, sedentary time, and physical fitness characteristics [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 619. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9530-0

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Pirnes, Katariina

eISBN: 978-951-39-9530-0

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2023

Sarjan numero: 619

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (81 sivua, 40 sivua useina numerointijaksoina, 18 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9530-0

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tämä väitöskirja koostuu neljästä alkuperäistutkimuksesta, joissa arvioitiin 10–15-vuotiaiden reippaan tai rasittavan fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon, ruutuajan ja fyysisten kunto-ominaisuuksien yhteyksiä niska-hartiakipujen esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen. Ensin tutkittiin kouluikäisten lasten (N=206) web-pohjaisen kipukyselyn toistettavuus. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa selvitettiin eri tekijöiden yhteyttä lasten (N=970) itseilmoittamiin niska-hartiakipuihin: 1) poikkileikkaustieto kiihtyvyysanturein mitatusta fyysisestä aktiivisuudesta ja paikallaanoloajasta, 2) kahden vuoden seurantatiedot kiihtyvyysanturi-mittauksista ja itseilmoitetusta fyysisesti passiivisesta ruutuajasta, 3) tulokset Move!-kuntomittauksista alkutilanteessa ja vuoden mittauspisteessä. Päätutkimustulokset olivat, että kipukysely todettiin luotettavaksi menetelmäksi lasten niska-hartiakipujen havaitsemiseen. Viikoittaisista niska-hartiakivuista raportoi yli neljännes ja kipujen ilmaantuvuus oli 15 % ensimmäisen ja 18 % toisen seurantavuoden aikana. Päivittäin 30 minuuttia tai enemmän reippaasti liikkuvilla pojilla oli 36 % pienempi todennäköisyys viikoittaisiin niska-hartiakipuihin kuin vähemmän aktiivisilla. Paikallaanoloaika ei ollut yhteydessä niska-hartiakipuihin eikä seurannassa reipas fyysinen aktiivisuus, mutta itseilmoitettu fyysisesti passiivinen ruutuaika pelaamisen ja sosiaalisen median käytön osalta olivat yhteydessä niska-hartiakipujen ilmaantuvuuteen ensimmäisen vuoden aikana. Tunnin lisäys ruutuaikaan päivässä nosti kipujen ilmaantuvuusriskin nelinkertaiseksi. Hyvät fyysiset kunto-ominaisuudet eivät johdonmukaisesti olleet yhteydessä niska-hartiakipujen vähäisempään ilmaantuvuuteen. Johtopäätös on, että fyysisesti passiivinen ruutuaika on riski niska-hartia-alueen terveydelle ja kasvuympäristöjen toimia tarvitaan ongelman ennaltaehkäisyssä. Reipas tai rasittava fyysinen aktiivisuus näyttää torjuvan ainakin poikien niska-hartiakipuja. Jatkossa niska-hartiakipujen ilmaantuvuuden taustaa tulisi tutkia lisää ja määritellä terveysseulontaan ja kipujen ennaltaehkäisyyn liittyvät käytännöt nykypäivän haasteita vastaavaksi.

YSO-asiasanat: lapset (ikäryhmät); kouluikäiset; niska; hartiat; kipu; fyysinen aktiivisuus; fyysinen kunto; liikkumattomuus; liikunta; ruutuaika; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: neck pain; accelerometry; exercise; sedentary behavior; physical fitness; children

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2023