A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät viidesluokkalaisilla lapsilla (2023)
Kesanto-Jokipolvi, H., Lindfors, P., Koivisto, A.-M., & Ojala, K. (2023). Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät viidesluokkalaisilla lapsilla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 60(2), 137-154. https://doi.org/10.23990/sa.115593
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Kesanto-Jokipolvi, Heidi; Lindfors, Pirjo; Koivisto, Anna-Maija; Ojala, Kristiina
Lehti tai sarja: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti
ISSN: 0355-5097
eISSN: 2242-9298
Julkaisuvuosi: 2023
Ilmestymispäivä: 01.06.2023
Volyymi: 60
Lehden numero: 2
Artikkelin sivunumerot: 137-154
Kustantaja: Sosiaalilääketieteen yhdistys ry
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
DOI: https://doi.org/10.23990/sa.115593
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Viivästetysti avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88823
Lisätietoja: Artikkeli avautuu Journal.fi -palvelussa 6 kk julkaisemisen jälkeen.
Tiivistelmä
Itsearvioitu terveydentila on monipuolinen mittari, jossa sosiokulttuuriset tekijät yhdistyvät yksilötasoiseen kokemukseen. Monipuolisuutensa vuoksi se on tärkeä väline lasten terveysseurannassa. Suomalaisten lasten itsearvioitu terveydentila näyttää huonontuneen viime vuosina. Lisää tietoa lasten terveyskokemuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan, sillä edellisiä on tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa mitkä tekijät ovat yhteydessä viidesluokkalaisten lasten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan ja eroavatko nämä tekijät sukupuolen mukaan. Tutkimuksen aineistona käytettiin viidesluokkalaisten (11-vuotiaat, n=959) WHO-Koululaistutkimuksen kyselyvastauksia vuodelta 2018. Logistista regressiomallia käyttämällä tutkittiin miten sosioekonominen asema, kokemus oman kehon painosta, koetut terveysongelmat, aamiaisen syöminen, päivittäinen hedelmien tai vihannesten käyttö sekä fyysinen aktiivisuus ovat yhteydessä tyttöjen ja poikien huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan. Oman kehon arvioiminen liian lihavaksi tai liian laihaksi oli yhteydessä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan kaikissa tutkituissa malleissa molemmilla sukupuolilla. Tarkasteltaessa yksittäisten tekijöiden yhteyttä huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan havaittiin, että koettujen terveysongelmien ja viikonloppuisin syödyn aamiaisen yhdysvaikutukset olivat sukupuolen kanssa tilastollisesti merkitseviä. Huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevat tekijät painottuivat pojilla ja tytöillä eri tavalla myös tutkittaessa usean tekijän samanaikaista yhteyttä. Pojilla korostuivat epäterveelliset ruokailutottumukset ja tytöillä itsearvioidut terveysongelmat sekä aamiaisen epäsäännöllinen syöminen viikonloppuisin. Tutkimuksemme viidesluokkalaisten huonoon tai kohtalaiseen itsearvioituun terveydentilaan yhteydessä olevista tekijöistä antaa viitteitä sukupuolittaisten erojen varhaisesta kehittymisestä. Näiden erojen lisäksi tulisi huomioida koettuun kehon painoon liittyvä merkityksenanto jo alakouluiässä.
YSO-asiasanat: lapset (ikäryhmät); alakoululaiset; terveydentila; itsearviointi; koettu terveys; taustatekijät; sosiokulttuuriset tekijät; sosioekonominen asema; ruumiinkuva; ruokatottumukset; fyysinen aktiivisuus; sukupuolierot
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2023
Alustava JUFO-taso: 2
