B1 Non-refereed journal articles
Kaupungistuminen ja alueiden väliset tuloerot Suomessa (2023)


Tervo, H. (2023). Kaupungistuminen ja alueiden väliset tuloerot Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 88(3), 305-314. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454859


JYU authors or editors


Publication details

All authors or editors: Tervo, Hannu

Journal or series: Yhteiskuntapolitiikka

ISSN: 1455-6901

eISSN: 1458-6118

Publication year: 2023

Volume: 88

Issue number: 3

Pages range: 305-314

Publisher: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

Persistent website address: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454859

Publication open access: Openly available

Publication channel open access: Open Access channel

Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88339


Abstract

Tämän analyysin keskeinen tutkimuskysymys on, missä aluekehityksessä mennään Suomessa. Analyysissa tarkastellaan suomalaisessa aluekehitystutkimuksessa saatuja tuloksia ja eritellään sekä aluekehityksen pitkää linjaa että sen viimeaikaista luonnetta kahden keskeisen määrittäjän, väestö- ja tulotietojen avulla. Kysymykset ovat: miten yhtäällä kaupungistuminen ja toisaalla alueellisten tuloerojen kehitys on edennyt? Empiirinen analyysi perustuu pääosin Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta poimittuihin, yhdistettyihin ja analysoituihin tietoihin. Alueellisen keskittymisen eli kaupungistumisen pitkää trendiä tarkastellaan väestötietojen avulla vuodesta 1880 alkaen. Toteutunutta alueellista keskittymistä tulkitaan uuden talousmaantieteen, NEG:n muodostamassa kehikossa. Kehitystä havainnollistetaan yhden esimerkkialueen, Keski-Suomen avulla. Siinä näytetään, miten ja miksi Jyväskylästä runsaan 140 vuoden aikana kehittyi maakunnan valtakeskus. Aluekehitystä vuodesta 1990 lähtien tutkitaan alueluokituksella, jossa Suomen seutukunnat on tyypitelty neljään kaupunki- ja kahteen maaseutuluokkaan. Väestökehityksen analyysi osoittaa Suomen elävän yhä vahvemmin suurten kaupunkiseutujensa kautta. Muuttoliiketietojen analyysi osoittaa pienen lähtömuuton olevan avainasemassa seutukunnan kasvuprosessissa. Nopeimmin kasvanut Helsingin seutu on pystynyt lisäämään vuodesta toiseen väestöään ennen kaikkea seudun vahvan pitovoiman, ei niinkään suuren vetovoiman seurauksena. Koronapandemia vaikutti voimakkaasti alueiden väliseen muuttoliikkeeseen. Lähtömuutto Helsingin seudulta kasvoi niin, että pääkaupunkiseutu ensimmäistä kertaa koki muuttotappiota. Etätyömahdollisuuden nopean kasvun seurauksena ihmisiä on hakeutunut preferenssiensä mukaisille asuinalueille, jonka seurauksena työpaikat voivat vähitellen seurata myös ihmisiä, ei vain päinvastoin.
Aluekehityksen toinen tarina kerrotaan tulotietojen avulla. Kaupungistumiskehityksen rinnalla alueiden väliset tuloerot ovat kaventuneet. Alueiden erot asukasta kohden lasketussa bruttokansantuotteessa ovat merkittävät, vaikka kansainvälisessä mittapuussa eivät suuria. Hyvinvointiyhteiskunnan mekanismien seurauksena erot käytettävissä olevissa tuloissa ovat verraten pienet. Kummankin tulokäsitteen avulla mitattuina alueiden väliset erot ovat kaventuneet 2000-luvulla. Alueiden välisiä elintasoeroja tasoittavat myös kaupunkien, erityisesti Helsingin seudun korkeat asumiskustannukset.


Keywords: regional development; regional concentration; urbanisation; migratory movement (demography); income differences; well-being; regional differences

Free keywords: 2000-luku; Suomi; Jyväskylä


Contributing organizations


Ministry reporting: Yes

VIRTA submission year: 2023


Last updated on 2024-12-10 at 17:01