G4 Monografiaväitöskirja
Insinöörin työtehtävissä tarvittava suomen kielen taito ja sen oppiminen ammattikorkeakoulujen S2-opiskelijoiden sekä suomenopettajien käsitysten mukaan (2023)
Finnish language skills needed in the engineering profession and the means to learn these skills according to the beliefs of F2 students and teachers of Finnish at universities of applied sciences

Korkeamäki, A. (2023). Insinöörin työtehtävissä tarvittava suomen kielen taito ja sen oppiminen ammattikorkeakoulujen S2-opiskelijoiden sekä suomenopettajien käsitysten mukaan [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 685. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9711-3

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Korkeamäki, Aira

eISBN: 978-951-39-9711-3

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2023

Sarjan numero: 685

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (324 sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomalainen viittomakieli

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9711-3

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Insinöörikoulutuksen saaneen työvoiman tarve kasvaa huomattavasti lähivuosina. Yhä useamman alalle hakeutuvan ensikieli on muu kuin suomi, ja puutteiden suomen osaamisessa on todettu vaikeuttavan työllistymistä ja uralla etenemistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä ammattikorkeakoulujen suomi toisena kielenä (S2) -opiskelijoilla ja heidän suomenopettajillaan on erityisalan kielen oppimisesta sekä suomen tarpeesta insinöörin työssä. Käsitykset heijastuvat opiskeluun ja opetukseen sekä sitä kautta siihen, millaisia valmiuksia tulevat insinöörit saavat työelämää varten. Tutkimus sijoittuu soveltavan kielentutkimuksen alaan, toisen kielen tutkimuk-seen, ja aihetta lähestytään kontekstuaalisen käsitystutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusstrategia on laadullinen. Aineisto koostuu S2-opettajien pilottikyselystä (n=5), S2-opiskelijoiden kirjoitelmista (n=24) sekä suomen kielen ja viestinnän opettajien haastatteluista (n=8). Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen sisällönanalyysi, ja päättely etenee abduktiivisesti. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sosiokognitiivista ja ekologista lähestymistapaa. Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat kokivat kielitaitonsa kehittyneen parhaiten informaalisti, esimerkiksi vuorovaikutuksessa suomenkielisten työtovereiden kanssa. Suomen osaamista opiskelijat pitivät insinöörille tarpeellisena niin koulutusta vastaavan työllistymisen kuin työssä menestymisenkin kannalta. Vaadittavan kielitaidon piirteiden arvioitiin kuitenkin vaihtelevan tilanne-, tehtävä- ja työpaikkakohtaisesti. Opettajien haastatteluista ilmeni, että he suosivat oppijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja painottivat motivoinnin merkitystä. S2-opiskelijoiden ei katsottu erottuvan muista opiskelijoista, syynä opetusryhmien suuri koko sekä pyrkimys välttää toiseuttamista. S2-opetusta toivottiin lisää. Myös opettajat pitivät suomea tärkeänä insinöörin työssä, mutta kokivat hyvin rajallisiksi mahdollisuutensa opettaa erityisalan kieltä. Sekä opiskelijat että opettajat mielsivät oppimisen sosiaalisena ja yhteistoiminnallisena, kun taas käsitys kielestä näyttäytyi usein kognitiivisena ja yksilöllisenä. Tuloksista on pääteltävissä, että yhteistyötä eri aineiden opettajien samoin kuin oppilaitosten ja työelämän välillä tulee tiivistää, jotta kaikkien asianosaisten kielitietoisuus kasvaisi. Muun muassa opiskelijoiden monikielisyyden hyötyjä sekä koulutuksessa että työelämässä on aiheellista korostaa. S2-opiskelijoiden kielellisiin tarpeisiin on kaikissa opinnoissa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota, ja myös erillistä S2-opetusta tulee järjestää riittävästi.

YSO-asiasanat: maahanmuuttajat; insinöörit; korkea-asteen koulutus; ammattikorkeakoulut; kieltenopetus; suomi toisena kielenä; kielitaito; ammattikieli; suomen kieli; kieltenopettajat; opiskelijat; käsitykset; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: engineering education; university of applied sciences; Finnish as a second language; beliefs; professional language; specialised language

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2023