G4 Monografiaväitöskirja
Feeding ecology and behaviour of pikeperch, Sander lucioperca (L.) in boreal lakes (2008)

Keskinen, T. (2008). Feeding ecology and behaviour of pikeperch, Sander lucioperca (L.) in boreal lakes [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in biological and environmental science, 190. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3299-2

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Keskinen, Tapio

ISBN: 978-951-39-3267-1

Lehti tai sarja: Jyväskylä studies in biological and environmental science

ISSN: 1456-9701

Julkaisuvuosi: 2008

Sarjan numero: 190

Kirjan kokonaissivumäärä: 54

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3299-2

Julkaisun avoin saatavuus: Muulla tavalla avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuus: 

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3299-2

Tiivistelmä

Kuhakannat ovat parin viime vuosikymmenen aikana vahvistuneet. Samalla myös tiedontarve kuhan perusekologiasta on kasvanut. FK Tapio Keskisen väitöskirjassa tutkittiin kuhan merkitystä järvien kalayhteisöissä. Erityisesti rehevissä järvissä kuha on tärkeä petokala.Telemetrialähettimellä merkittyjä kuhia seurattiin Päijänteen vesistössä. Osa kuhista oli paikallisia liikkuen vain parin kilometrin säteellä, kun taas osa vaelsi pisimmillään yli parikymmentä kilometriä. Kesäaikaan kuhat suosivat kahta erillistä elinympäristöä: virtaavia, lämpötilakerrostumattomia alueita ja lämpötilakerrostuneita selkävesiä. Kuhat hakeutuivat lämpimimpään tarjolla olevaan veteen vuorokaudenajasta riippumatta. Vaikka yksilöiden väliset erot vaelluksissa olivat suuria, käyttäytyi sama yksilö peräkkäisinä vuosina samalla tavalla.- Tulokset osoittavat, että onnistuneeseen kalastuksen säätelyyn tarvitaan riittävän laajoja alueita. Samoin ne viittaavat erillisten osapopulaatioiden esiintymiseen tutkimusalueella, Keskinen huomauttaa.Tutkimuksessa kehitettiin myös laboratoriokokeisiin perustuen bioenergeettinen malli kuhan ravinnonkulutuksen arviointiin, kun sen kasvunopeus tiedetään. Malli perustuu energiabudjettiin, jossa kalan kuluttama energia jakaantuu kasvuun, hengitykseen ja eritystuotteisiin.Mallin testaus sekä laboratoriossa että kenttäolosuhteissa näytti sen pystyvän ennustamaan kuhan ravinnonkulutusta erittäin hyvin. Kehitetyn mallin avulla voidaan arvioida kuhapopulaation ravinnonkulutusta sekä esimerkiksi erilaisten kalastussäännösten vaikutusta ravinnonkulutukseen.- Mallia sovellettiin Jyväsjärven tilanteeseen ennen ja jälkeen tehokalastuksen. Tulokset osoittivat, että ennen tehokalastusta kuhapopulaatio ei kyennyt säännöstelemään pääasiallisen ravintokohteensa, ahvenen, populaatiokokoa. Tehokalastuksen jälkeen ahvenkanta oli pienentynyt ja kuhapopulaatio pystyi kuluttamaan huomattavan osan ahvenista, Keskinen kertoo.Ravinnonkulutusarviot riippuvat kuitenkin suuresti kuhan kalastuksen säätelystä sekä ahvenpopulaation rakenteesta. Tulokset osoittavat kuhapopulaatiolla olevan siitä huolimatta mahdollisuuksia toimia ravintoketjukunnostuksen jälkihoidossa usein havaitun saaliskalojen uudelleenrunsastumisen hidastajana.Kuhan syömät ravintokalat olivat pituudeltaan alle 50 % kuhan omasta pituudesta, yleisimmin kuoreita ja ahvenia. Kuhan koon kasvaessa särkien osuus ravinnosta kasvoi.- Mikäli rehevien järvien ravintoketjukunnostusten tavoite on vähentää särkien määrää, tulisi kuhapopulaatiossa olla myös suuria yksilöitä. Kuhan kasvunopeus oli suurinta rehevissä ja tummavetisissä järvissä. Syynä tähän voivat olla ravinnon määrään, saalistusmenestykseen tai lämpötilaan liittyvät tekijät. Tuloksia voidaan hyödyntää kalastuksen säätelyssä ja kalavesien hoidossa, Keskinen sanoo.

YSO-asiasanat: kuha

Vapaat asiasanat: ravinnonkäyttö

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Alustava JUFO-taso: Not rated