D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointi : seitsemän arviointiin valitun menetelmän käytettävyys, juurrutettavuus ja tuloksellisuus (2023)
Evaluation of anti-bullying methods : usability, sustainability and outcomes of seven methods selected for the evaluation
Rumpu, N., Markkanen, E.-L., Hyvärinen, N., Anttila, N., Danschu, P., Kuvaja, M., Romantschuk, M., & Sainio, M. (2023). Kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointi : seitsemän arviointiin valitun menetelmän käytettävyys, juurrutettavuus ja tuloksellisuus. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 11:2023. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1123.pdf
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Rumpu, Niina; Markkanen, Eeva-Liisa; Hyvärinen, Nelli; Anttila, Niina; Danschu, Pekka; Kuvaja, Marko; Romantschuk, Micaela; Sainio, Miia
ISBN: 978-952-206-761-6
eISBN: 978-952-206-762-3
Lehti tai sarja: Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
ISSN: 2342-4176
eISSN: 2342-4184
Julkaisuvuosi: 2023
Ilmestymispäivä: 06.04.2023
Sarjan numero: 11:2023
Kirjan kokonaissivumäärä: 260
Kustantaja: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1123.pdf
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92915
Lisätietoja: Sammanfattning: Utvärdering av antimobbningsmetoder : utvärdering av sju utvalda metoder i fråga om användbarhet, förankring och resultat
Tiivistelmä
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2021–2022 kiusaamisten vastaisten menetelmien arvioinnin. Arviointi on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi.
Tässä arvioinnissa kiusaamisen vastaisella menetelmällä tarkoitetaan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, siihen puuttumiseen tai näihin molempiin kohdistettuja toimintamalleja tai ohjelmia. Menetelmällä on koulun ulkopuolinen vastuutaho, joka vastaa sen organisoinnista, kehittämisestä ja toiminnan seurannasta. Kiusaamisen vastaisella toiminnalla tarkoitetaan tässä arvioinnissa kiusaamisen ehkäisyä, siihen puuttumista sekä kiusaamisen jälkeen tapahtuvaa jälkihoitoa, jolla varmistetaan tarpeenmukainen tuki kiusaamistilanteen jälkeen. Kiusaamisen vastaisen toiminnan ohella menetelmä voi myös laajemmin vahvistaa koulujen työrauhaa ja kouluhyvinvointia.
Arviointi tuottaa tietoa menetelmien hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista sekä tuo esiin niitä kohtia, joihin sekä menetelmää käyttävien koulujen että menetelmää koordinoivan tahon kannattaa kiinnittää huomioita, jotta menetelmä toimisi toivotulla tavalla. Arvioinnin tarkoituksena ei ole asettaa arvioitavia menetelmiä vastakkain tai vertailla niiden paremmuutta, vaan tuoda tietoa menetelmien toimivista käytänteistä ja kehittämiskohteista.
Karvi järjesti syksyllä 2021 avoimen haun kaikille niille toimijoille, jotka koordinoivat perusopetuksessa käytössä olevia kiusaamisen vastaisen menetelmiä Suomessa. Hakemuksia saatiin 27. Arviointiin valittiin mukaan seitsemän menetelmää ennalta määritellyillä arviointiperusteilla. Koska arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisista kouluissa käytössä olevista menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin tilanteisiin, valittiin arviointiin mukaan menetelmiä, jotka kohdistuvat erilaisiin kiusaamisen vastaisiin toimiin ja erilaisiin tarpeisiin. Valintaan vaikutti myös menetelmän käyttö Suomessa. Vain sellaiset menetelmät, joita suomalaisissa kouluissa oli tällä hetkellä käytössä, voitiin ottaa mukaan arviointiin. Menetelmät olivat Gutsy Go, K-0, KiVa Koulu, Oulun tunne- ja turvataitokasvatus, Tukioppilastoiminta, Verso-sovittelu ja Vänelevsverksamheten.
Arviointiin mukaan valitut kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat erilaisia niin tavoitteiltaan, vaikutusmekanismeiltaan kuin toimintatavoiltaankin. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan kunkin menetelmät omat lähtökohdat ja viitekehys. Arvioinnin toteuttamiseksi muodostettiin kolme läpileikkaavaa teemaa, joiden kautta menetelmiä arvioitiin; käytettävyys, juurrutettavuus ja tuloksellisuus. Teemojen määrittelyssä on hyödynnetty viimeaikaisia tutkimustietoja, joiden mukaan vaikuttavilla kiusaamisen vastaisilla menetelmillä on tiettyjä yhteisiä tekijöitä.
Arviointiaineisto koostui arvioinnissa mukana olleiden kiusaamisen vastaisten menetelmien tekemästä itsearvioinnista, menetelmän käyttöön liittyvistä ohjeista ja materiaaleista sekä kouluille toteutetuista kyselyistä, joissa koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat arvioivat sekä yleisesti koulun kiusaamisen vastaista toimintaa että yhtä arvioinnin kohteena ollutta menetelmää. Koulujen henkilöstöltä saatiin vastauksia 245, oppilasvastauksia 12 081 ja huoltajavastauksia 2 111. Lisäksi täydentävää aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla koulujen henkilöstöltä ja oppilailta. Tässä arviointiraportissa esitellään tuloksia arvioinnissa mukana olleiden menetelmien käytettävyydestä, juurrutettavuudesta ja tuloksellisuudesta.
Koulujen omalla toimintakulttuurilla on suuri merkitys kiusaamisen vastaisessa toiminnassa, eikä se aina kiteydy koulun käytössä olevaan menetelmään. Arviointitulosten mukaan koulut soveltavat menetelmiä ja linkittävät niitä toisiinsa eri tavoin. Lähes kolmasosa kouluista ilmoitti ensisijaisesti käytetyksi kiusaamisen vastaiseksi menetelmäksi useamman kuin yhden menetelmän. Näin ollen on haastavaa arvioida yksittäisen menetelmän tuloksellisuutta ja koulun kiusaamisen vastaista toimintaa vain käytettävän menetelmän perusteella. Vaikka koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä kiusaamisen vastaiseen työhön, tarvitaan jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös hienovaraiseen, epäsuoraan kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti.
Menetelmien käytettävyyttä lisäsivät arvioinnin mukaan selkeät ohjeet sekä helppokäyttöiset ja koulun käyttöön sopivat materiaalit. Menetelmien käytettävyys koettiin vahvemmaksi kouluissa, joissa arvioidun menetelmän rooli nähtiin merkittävänä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tai siihen puuttumisessa.
Menetelmien juurtumista kouluun edesauttoivat arvioinnin mukaan menetelmän käyttöön sitoutunut henkilöstö, johdon tuki sekä menetelmän sitominen osaksi koulun muuta toimintaa ja hyvinvointityötä. Valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli kuitenkin vain muutamien henkilöiden vastuulla, jolloin menetelmän juurruttaminen koulun arkeen oli haastavampaa. Myös menetelmän käytön jatkuvuus koulussa on tällöin vaarassa mahdollisten henkilöstövaihdosten vuoksi. Kouluissa, joissa käytetyn menetelmän rooli kiusaamista ennaltaehkäisevässä työssä oli selkeä, oli menetelmän juurtuminen vahvempaa.
Kiusaamisen vastainen työ vaatii kouluilta jatkuvaa tilanteiden seuraamista, toiminnan arvioimista sekä kehittämistä. Arviointitulosten mukaan menetelmän käytön arviointi ja toiminnan kehittäminen oli kuitenkin monessa koulussa vähäistä. Vaikka menetelmää olisi koulussa toteutettu pitkään ja sen toiminnot juurtuneet osaksi arkea, on tärkeää, että toimintaa muistetaan arvioida systemaattisesti ja kehittää eteenpäin.
Arviointitulosten perusteella tehtiin seuraavat suositukset:
1.
Kouluissa tulee täsmentää menetelmien rooli kiusaamista ehkäisevässä työssä.
Jotta kiusaamista ehkäisevä työ olisi kouluissa jäsennellympää, tulisi sen olla osa koulujen lukuvuosisuunnitelmia. Erilaiset yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät toiminnot ja tapahtumat tulee näkyä lukuvuosisuunnitelmissa, jotta toiminta olisi luonteva osa koulujen arkea ja ennaltaehkäisevää työtä. Menetelmien käyttöön tulee varata oppitunteja tai riittävästi tuntiresurssia, joilla menetelmän asioita käsitellään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että yksittäisten tuntien ohella kiusaamisen ehkäisy sisältyy osaksi kouluarkea ja opetusta.
Arviointiaineiston mukaan oppilaat ja huoltajat eivät tiedä riittävän hyvin, miten kiusaamista koulussa ehkäistään. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta on tärkeää määritellä, mitä kaikkea koulun ennaltaehkäisevällä työllä tarkoitetaan, mitä siihen kuuluu ja mikä on käytössä olevan menetelmän rooli tässä työssä. Kiusaamista ennaltaehkäisevän työn kannalta on olennaista, että oppilaat ja huoltajat tietävät, miten kouluissa toimitaan, jotta kiusaamista ei esiintyisi. Tästä on tärkeä viestiä myös oppilaille ja huoltajille, jotta kiusaamisilmiön moninaisuus ymmärrettäisiin paremmin.
2.
Kiusaamiseen puuttumisen tapoja tulee tehdä näkyviksi.
Arviointiaineiston mukaan monet oppilaat ja huoltajat eivät tienneet, miten kouluissa puututaan kiusaamiseen. Tämä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, etteivät oppilaat uskalla kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta, koska he eivät tiedä, miten tapaukset käsitellään. Osa kiusaamistilanteista jää koulun henkilöstöltä huomaamatta ja arviointiaineiston mukaan oppilaiden on vaikea kertoa erityisesti netissä tapahtuvasta kiusaamisesta.
Koulujen tulee tiedottaa sekä huoltajille että oppilaille, miten ilmi tulleeseen kiusaamiseen puututaan ja millaisin keinoin tilanteita selvitetään. Kouluissa tulee varmistaa, että koko kouluyhteisö toimii yhtenäisellä tavalla ja yhteisesti sovituin keinoin kiusaamistilanteissa.
3.
Kiusaamisen vastaiselle työlle tulee varata kouluissa riittävät resurssit.
On tärkeää varmistaa, että kiusaamisen vastaisen työn toteuttamiselle on kouluissa varattu riittävästi aikaa. Kouluissa on tärkeä pohtia, millä ajalla ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan. Myös kiusaamistilanteiden selvittelyyn on oltava riittävästi aikaa, erityisesti pitkittyneissä kiusaamistapauksissa. Tähän liittyvää osaamista on myös tärkeää kouluissa vahvistaa.
Opetuksen järjestäjän tulee turvata kouluihin riittävät henkilöstöresurssit, jotta kiusaamisen vastainen työ kouluissa olisi toimivaa. Vaikka menetelmän käyttöön olisi nimetty vastuuhenkilöt, tulee kouluissa varmistaa, että kiusaamisen vastainen työ on koko kouluyhteisön vastuulla. Myös koulun johdolla on tärkeä rooli henkilöstön sitouttamisessa yhteisiin toimintatapoihin sekä suunnan näyttämisessä kiusaamisen vastaisessa työssä. Arviointitulosten mukaan vastuu menetelmän käytöstä oli monissa kouluissa vain muutamilla nimetyillä henkilöillä ja moni koulu koki, että menetelmän vastuuhenkilöitä on vaikea rekrytoida. Omalta osaltaan tähän voi vaikuttaa vastuuhenkilöltä edellytettävä työpanos, josta ei välttämättä makseta riittävää erillistä korvausta. Opetuksen järjestäjän tulee taata riittävät taloudelliset resurssit menetelmiä käyttäville kouluille, jotta henkilöstön sitouttaminen vastuuhenkilöiksi toteutuisi tasapuolisesti.
4.
Menetelmien kehittämisessä tulee huomioida paremmin niiden rinnakkainen käyttö.
Arviointiaineiston mukaan koulut ovat tyytyväisiä käytössä oleviin menetelmiin ja monet koulut käyttävät useita kiusaamisen vastaisia menetelmiä rinnakkain. Menetelmien juurtumista kouluihin haastaa omalta osaltaan niiden raskaus, joka voi johtaa menetelmän soveltamiseen oman koulun tarpeisiin. Menetelmiä koordinoivien tahojen on tärkeä tukea kouluja menetelmän juurruttamisessa, mutta myös koulujen tulee pohtia, mitkä asiat tukevat menetelmän juurtumista omassa koulussa.
Jotta koulut sitoutuisivat paremmin menetelmien käyttöön, tulisi menetelmiä koordinoivien tahojen miettiä, voiko menetelmän käytölle määritellä minimitavoitteet, jolloin käyttöönotto saataisiin kouluissa sujuvammaksi. Koska kouluissa on käytössä useita menetelmiä rinnakkain, olisi hyvä myös pohtia sitä, miten menetelmien yhteiskäyttö saataisiin sujuvaksi ja miten koulut voivat soveltaa menetelmää menettämättä käytöllä toivottuja tuloksia.
5.
Menetelmien jatkuvaa arviointia tulee kehittää.
Arviointitulosten mukaan koulut hyödyntävät melko vähän sitä arviointimateriaalia, jota menetelmillä on tarjolla toiminnan arvioimiseksi. Eritysesti pitkään käytössä olleiden menetelmien kohdalla on tärkeää miettiä myös sitä, miten toimintaa voisi koulussa kehittää. Monessa koulussa toiminnasta kerätään vain suullista palautetta. Sen sijaan systemaattisemman tiedon kerääminen antoi arviointitulosten mukaan kouluille hyvän mahdollisuuden myös kehittää omaa toimintaansa.
Jotta kiusaamisen vastainen työ kouluissa pohjautuisi tutkittuun näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön, tarvitaan menetelmien kehittämiseksi jatkuvaa tutkimusta. Tähän on varattava riittävästi resurssia ja rahoitusta. Monet arvioinnin kohteena olleista menetelmistä kohdistuivat ensisijaisesti yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja sitä kautta kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen kannalta on hyvä pohtia myös sitä, millaisilla asetelmilla erilaisia menetelmiä voidaan arvioida. Erityisesti tarvitaan lisätietoa siitä, miten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat menetelmät vaikuttavat koko yhteisöön.
6.
Oppilaiden ja huoltajien roolia koulujen kiusaamien vastaisessa työssä tulee vahvistaa.
Kiusaamiseen liittyy vertaisryhmän normit, jotka eivät aikuisille ole aina näkyviä. Arviointitulosten mukaan oppilailla olisi enemmän halua osallistua kiusaamisen vastaiseen työhön omassa koulussaan. Oppilaiden osallisuus on kiusaamisen vastaisen työn tuloksellisuuden näkökulmasta merkityksellistä, sillä koulun ilmapiiri ja oppilaiden keskuudessa vallitsevat normit ovat keskeisiä kiusaamiseen vaikuttavia tekijöitä, joista ensisijainen tieto löytyy nimenomaan oppilailta itseltään. Kiusaaminen on monitahoinen ryhmäilmiö, jossa ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, jatkuuko kiusaaminen. Kouluyhteisössä tulee antaa riittävästi mahdollisuuksia ja tilaa sellaiselle oppilaiden omalle toiminnalle, joka vahvistaa kiusaamisen vastaista normia oppilaiden keskuudessa ja tukee sitä, että jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi kouluyhteisön jäseneksi.
Arviointitulosten mukaan lähes kaksi viidesosaa huoltajista olisi halunnut osallistua enemmän koulun kiusaamisen vastaiseen työhön. Yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan kouluissa tulee pohtia, miten eri tavoin huoltajat voivat olla mukana toiminnassa. Osallistuminen voisi olla esimerkiksi syväluotaavaa keskustelua kiusaamisilmiöstä, jonka tavoitteena on luoda huoltajien ja koulujen välille yhteinen ymmärrys kiusaamisesta, sen ennaltaehkäisystä ja siitä, mitä tulee tehdä, jos kiusaamista tapahtuu. Erityisesti nettikiusaamisen ehkäisyn kannalta on tärkeää, että myös oppilaat ja huoltajat osallistuvat yhdessä koulun kanssa kiusaamisen vastaiseen työhön.
Tässä arvioinnissa kiusaamisen vastaisella menetelmällä tarkoitetaan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, siihen puuttumiseen tai näihin molempiin kohdistettuja toimintamalleja tai ohjelmia. Menetelmällä on koulun ulkopuolinen vastuutaho, joka vastaa sen organisoinnista, kehittämisestä ja toiminnan seurannasta. Kiusaamisen vastaisella toiminnalla tarkoitetaan tässä arvioinnissa kiusaamisen ehkäisyä, siihen puuttumista sekä kiusaamisen jälkeen tapahtuvaa jälkihoitoa, jolla varmistetaan tarpeenmukainen tuki kiusaamistilanteen jälkeen. Kiusaamisen vastaisen toiminnan ohella menetelmä voi myös laajemmin vahvistaa koulujen työrauhaa ja kouluhyvinvointia.
Arviointi tuottaa tietoa menetelmien hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista sekä tuo esiin niitä kohtia, joihin sekä menetelmää käyttävien koulujen että menetelmää koordinoivan tahon kannattaa kiinnittää huomioita, jotta menetelmä toimisi toivotulla tavalla. Arvioinnin tarkoituksena ei ole asettaa arvioitavia menetelmiä vastakkain tai vertailla niiden paremmuutta, vaan tuoda tietoa menetelmien toimivista käytänteistä ja kehittämiskohteista.
Karvi järjesti syksyllä 2021 avoimen haun kaikille niille toimijoille, jotka koordinoivat perusopetuksessa käytössä olevia kiusaamisen vastaisen menetelmiä Suomessa. Hakemuksia saatiin 27. Arviointiin valittiin mukaan seitsemän menetelmää ennalta määritellyillä arviointiperusteilla. Koska arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisista kouluissa käytössä olevista menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta erilaisiin tilanteisiin, valittiin arviointiin mukaan menetelmiä, jotka kohdistuvat erilaisiin kiusaamisen vastaisiin toimiin ja erilaisiin tarpeisiin. Valintaan vaikutti myös menetelmän käyttö Suomessa. Vain sellaiset menetelmät, joita suomalaisissa kouluissa oli tällä hetkellä käytössä, voitiin ottaa mukaan arviointiin. Menetelmät olivat Gutsy Go, K-0, KiVa Koulu, Oulun tunne- ja turvataitokasvatus, Tukioppilastoiminta, Verso-sovittelu ja Vänelevsverksamheten.
Arviointiin mukaan valitut kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat erilaisia niin tavoitteiltaan, vaikutusmekanismeiltaan kuin toimintatavoiltaankin. Arvioinnissa on pyritty huomioimaan kunkin menetelmät omat lähtökohdat ja viitekehys. Arvioinnin toteuttamiseksi muodostettiin kolme läpileikkaavaa teemaa, joiden kautta menetelmiä arvioitiin; käytettävyys, juurrutettavuus ja tuloksellisuus. Teemojen määrittelyssä on hyödynnetty viimeaikaisia tutkimustietoja, joiden mukaan vaikuttavilla kiusaamisen vastaisilla menetelmillä on tiettyjä yhteisiä tekijöitä.
Arviointiaineisto koostui arvioinnissa mukana olleiden kiusaamisen vastaisten menetelmien tekemästä itsearvioinnista, menetelmän käyttöön liittyvistä ohjeista ja materiaaleista sekä kouluille toteutetuista kyselyistä, joissa koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat arvioivat sekä yleisesti koulun kiusaamisen vastaista toimintaa että yhtä arvioinnin kohteena ollutta menetelmää. Koulujen henkilöstöltä saatiin vastauksia 245, oppilasvastauksia 12 081 ja huoltajavastauksia 2 111. Lisäksi täydentävää aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla koulujen henkilöstöltä ja oppilailta. Tässä arviointiraportissa esitellään tuloksia arvioinnissa mukana olleiden menetelmien käytettävyydestä, juurrutettavuudesta ja tuloksellisuudesta.
Koulujen omalla toimintakulttuurilla on suuri merkitys kiusaamisen vastaisessa toiminnassa, eikä se aina kiteydy koulun käytössä olevaan menetelmään. Arviointitulosten mukaan koulut soveltavat menetelmiä ja linkittävät niitä toisiinsa eri tavoin. Lähes kolmasosa kouluista ilmoitti ensisijaisesti käytetyksi kiusaamisen vastaiseksi menetelmäksi useamman kuin yhden menetelmän. Näin ollen on haastavaa arvioida yksittäisen menetelmän tuloksellisuutta ja koulun kiusaamisen vastaista toimintaa vain käytettävän menetelmän perusteella. Vaikka koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä kiusaamisen vastaiseen työhön, tarvitaan jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös hienovaraiseen, epäsuoraan kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti.
Menetelmien käytettävyyttä lisäsivät arvioinnin mukaan selkeät ohjeet sekä helppokäyttöiset ja koulun käyttöön sopivat materiaalit. Menetelmien käytettävyys koettiin vahvemmaksi kouluissa, joissa arvioidun menetelmän rooli nähtiin merkittävänä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tai siihen puuttumisessa.
Menetelmien juurtumista kouluun edesauttoivat arvioinnin mukaan menetelmän käyttöön sitoutunut henkilöstö, johdon tuki sekä menetelmän sitominen osaksi koulun muuta toimintaa ja hyvinvointityötä. Valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli kuitenkin vain muutamien henkilöiden vastuulla, jolloin menetelmän juurruttaminen koulun arkeen oli haastavampaa. Myös menetelmän käytön jatkuvuus koulussa on tällöin vaarassa mahdollisten henkilöstövaihdosten vuoksi. Kouluissa, joissa käytetyn menetelmän rooli kiusaamista ennaltaehkäisevässä työssä oli selkeä, oli menetelmän juurtuminen vahvempaa.
Kiusaamisen vastainen työ vaatii kouluilta jatkuvaa tilanteiden seuraamista, toiminnan arvioimista sekä kehittämistä. Arviointitulosten mukaan menetelmän käytön arviointi ja toiminnan kehittäminen oli kuitenkin monessa koulussa vähäistä. Vaikka menetelmää olisi koulussa toteutettu pitkään ja sen toiminnot juurtuneet osaksi arkea, on tärkeää, että toimintaa muistetaan arvioida systemaattisesti ja kehittää eteenpäin.
Arviointitulosten perusteella tehtiin seuraavat suositukset:
1.
Kouluissa tulee täsmentää menetelmien rooli kiusaamista ehkäisevässä työssä.
Jotta kiusaamista ehkäisevä työ olisi kouluissa jäsennellympää, tulisi sen olla osa koulujen lukuvuosisuunnitelmia. Erilaiset yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisäävät toiminnot ja tapahtumat tulee näkyä lukuvuosisuunnitelmissa, jotta toiminta olisi luonteva osa koulujen arkea ja ennaltaehkäisevää työtä. Menetelmien käyttöön tulee varata oppitunteja tai riittävästi tuntiresurssia, joilla menetelmän asioita käsitellään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että yksittäisten tuntien ohella kiusaamisen ehkäisy sisältyy osaksi kouluarkea ja opetusta.
Arviointiaineiston mukaan oppilaat ja huoltajat eivät tiedä riittävän hyvin, miten kiusaamista koulussa ehkäistään. Ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta on tärkeää määritellä, mitä kaikkea koulun ennaltaehkäisevällä työllä tarkoitetaan, mitä siihen kuuluu ja mikä on käytössä olevan menetelmän rooli tässä työssä. Kiusaamista ennaltaehkäisevän työn kannalta on olennaista, että oppilaat ja huoltajat tietävät, miten kouluissa toimitaan, jotta kiusaamista ei esiintyisi. Tästä on tärkeä viestiä myös oppilaille ja huoltajille, jotta kiusaamisilmiön moninaisuus ymmärrettäisiin paremmin.
2.
Kiusaamiseen puuttumisen tapoja tulee tehdä näkyviksi.
Arviointiaineiston mukaan monet oppilaat ja huoltajat eivät tienneet, miten kouluissa puututaan kiusaamiseen. Tämä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, etteivät oppilaat uskalla kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta, koska he eivät tiedä, miten tapaukset käsitellään. Osa kiusaamistilanteista jää koulun henkilöstöltä huomaamatta ja arviointiaineiston mukaan oppilaiden on vaikea kertoa erityisesti netissä tapahtuvasta kiusaamisesta.
Koulujen tulee tiedottaa sekä huoltajille että oppilaille, miten ilmi tulleeseen kiusaamiseen puututaan ja millaisin keinoin tilanteita selvitetään. Kouluissa tulee varmistaa, että koko kouluyhteisö toimii yhtenäisellä tavalla ja yhteisesti sovituin keinoin kiusaamistilanteissa.
3.
Kiusaamisen vastaiselle työlle tulee varata kouluissa riittävät resurssit.
On tärkeää varmistaa, että kiusaamisen vastaisen työn toteuttamiselle on kouluissa varattu riittävästi aikaa. Kouluissa on tärkeä pohtia, millä ajalla ennaltaehkäisevää työtä toteutetaan. Myös kiusaamistilanteiden selvittelyyn on oltava riittävästi aikaa, erityisesti pitkittyneissä kiusaamistapauksissa. Tähän liittyvää osaamista on myös tärkeää kouluissa vahvistaa.
Opetuksen järjestäjän tulee turvata kouluihin riittävät henkilöstöresurssit, jotta kiusaamisen vastainen työ kouluissa olisi toimivaa. Vaikka menetelmän käyttöön olisi nimetty vastuuhenkilöt, tulee kouluissa varmistaa, että kiusaamisen vastainen työ on koko kouluyhteisön vastuulla. Myös koulun johdolla on tärkeä rooli henkilöstön sitouttamisessa yhteisiin toimintatapoihin sekä suunnan näyttämisessä kiusaamisen vastaisessa työssä. Arviointitulosten mukaan vastuu menetelmän käytöstä oli monissa kouluissa vain muutamilla nimetyillä henkilöillä ja moni koulu koki, että menetelmän vastuuhenkilöitä on vaikea rekrytoida. Omalta osaltaan tähän voi vaikuttaa vastuuhenkilöltä edellytettävä työpanos, josta ei välttämättä makseta riittävää erillistä korvausta. Opetuksen järjestäjän tulee taata riittävät taloudelliset resurssit menetelmiä käyttäville kouluille, jotta henkilöstön sitouttaminen vastuuhenkilöiksi toteutuisi tasapuolisesti.
4.
Menetelmien kehittämisessä tulee huomioida paremmin niiden rinnakkainen käyttö.
Arviointiaineiston mukaan koulut ovat tyytyväisiä käytössä oleviin menetelmiin ja monet koulut käyttävät useita kiusaamisen vastaisia menetelmiä rinnakkain. Menetelmien juurtumista kouluihin haastaa omalta osaltaan niiden raskaus, joka voi johtaa menetelmän soveltamiseen oman koulun tarpeisiin. Menetelmiä koordinoivien tahojen on tärkeä tukea kouluja menetelmän juurruttamisessa, mutta myös koulujen tulee pohtia, mitkä asiat tukevat menetelmän juurtumista omassa koulussa.
Jotta koulut sitoutuisivat paremmin menetelmien käyttöön, tulisi menetelmiä koordinoivien tahojen miettiä, voiko menetelmän käytölle määritellä minimitavoitteet, jolloin käyttöönotto saataisiin kouluissa sujuvammaksi. Koska kouluissa on käytössä useita menetelmiä rinnakkain, olisi hyvä myös pohtia sitä, miten menetelmien yhteiskäyttö saataisiin sujuvaksi ja miten koulut voivat soveltaa menetelmää menettämättä käytöllä toivottuja tuloksia.
5.
Menetelmien jatkuvaa arviointia tulee kehittää.
Arviointitulosten mukaan koulut hyödyntävät melko vähän sitä arviointimateriaalia, jota menetelmillä on tarjolla toiminnan arvioimiseksi. Eritysesti pitkään käytössä olleiden menetelmien kohdalla on tärkeää miettiä myös sitä, miten toimintaa voisi koulussa kehittää. Monessa koulussa toiminnasta kerätään vain suullista palautetta. Sen sijaan systemaattisemman tiedon kerääminen antoi arviointitulosten mukaan kouluille hyvän mahdollisuuden myös kehittää omaa toimintaansa.
Jotta kiusaamisen vastainen työ kouluissa pohjautuisi tutkittuun näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön, tarvitaan menetelmien kehittämiseksi jatkuvaa tutkimusta. Tähän on varattava riittävästi resurssia ja rahoitusta. Monet arvioinnin kohteena olleista menetelmistä kohdistuivat ensisijaisesti yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja sitä kautta kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksen kannalta on hyvä pohtia myös sitä, millaisilla asetelmilla erilaisia menetelmiä voidaan arvioida. Erityisesti tarvitaan lisätietoa siitä, miten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevat menetelmät vaikuttavat koko yhteisöön.
6.
Oppilaiden ja huoltajien roolia koulujen kiusaamien vastaisessa työssä tulee vahvistaa.
Kiusaamiseen liittyy vertaisryhmän normit, jotka eivät aikuisille ole aina näkyviä. Arviointitulosten mukaan oppilailla olisi enemmän halua osallistua kiusaamisen vastaiseen työhön omassa koulussaan. Oppilaiden osallisuus on kiusaamisen vastaisen työn tuloksellisuuden näkökulmasta merkityksellistä, sillä koulun ilmapiiri ja oppilaiden keskuudessa vallitsevat normit ovat keskeisiä kiusaamiseen vaikuttavia tekijöitä, joista ensisijainen tieto löytyy nimenomaan oppilailta itseltään. Kiusaaminen on monitahoinen ryhmäilmiö, jossa ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, jatkuuko kiusaaminen. Kouluyhteisössä tulee antaa riittävästi mahdollisuuksia ja tilaa sellaiselle oppilaiden omalle toiminnalle, joka vahvistaa kiusaamisen vastaista normia oppilaiden keskuudessa ja tukee sitä, että jokainen voi tuntea itsensä tärkeäksi kouluyhteisön jäseneksi.
Arviointitulosten mukaan lähes kaksi viidesosaa huoltajista olisi halunnut osallistua enemmän koulun kiusaamisen vastaiseen työhön. Yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan kouluissa tulee pohtia, miten eri tavoin huoltajat voivat olla mukana toiminnassa. Osallistuminen voisi olla esimerkiksi syväluotaavaa keskustelua kiusaamisilmiöstä, jonka tavoitteena on luoda huoltajien ja koulujen välille yhteinen ymmärrys kiusaamisesta, sen ennaltaehkäisystä ja siitä, mitä tulee tehdä, jos kiusaamista tapahtuu. Erityisesti nettikiusaamisen ehkäisyn kannalta on tärkeää, että myös oppilaat ja huoltajat osallistuvat yhdessä koulun kanssa kiusaamisen vastaiseen työhön.
YSO-asiasanat: perusopetus; kiusaaminen; koulukiusaaminen; ennaltaehkäisy; varhainen puuttuminen; hyvinvointi
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
VIRTA-lähetysvuosi: 2023
