G5 Artikkeliväitöskirja
Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? : muistisairaus parisuhteessa (2023)
From a reciprocal relationship to a care relationship? : dementia and couplehood
Eskola, P. (2023). Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? : muistisairaus parisuhteessa [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 714. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9803-5
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Eskola, Päivi
eISBN: 978-951-39-9803-5
Lehti tai sarja: JYU dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2023
Sarjan numero: 714
Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (115 sivua, 52 sivua useina numerointijaksoina, 3 numeroimatonta sivua)
Kustantaja: University of Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9803-5
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten parisuhde muuttuu puolison muistisairauden edetessä. Parisuhteen muuttumista tarkasteltiin pariskunnan yhteisen eletyn elämän, parisuhteen fyysisen ja emotionaalisen läheisyyden ja vastavuoroisuuden sekä muistisairautta sairastavan puolison toimijuuden näkökulmista. Teoreettisina viitekehyksinä käytettiin elämänkulkuteoriaa ja toimijuutta sekä sosiaalisen vaihdon teoriaa. Aineisto koostui 23 temaattisesta, puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka kerättiin vuosina 2018–2019 eri puolilta Suomea. Haastatteluihin osallistui yhteensä 35 henkilöä. Heistä 15 oli muistisairautta sairastavia puolisoita ja 20 puoliso-omaishoitajia. Joillakin pariskunnilla muistisairaus oli muuttanut parisuhdetta, mutta ei kaikilla. Muutoksen taustalla vaikuttivat muistisairauden syy ja etenemisvaihe. Puolison muistisairauden edetessä puoliso-omaishoitajan näkökulmasta parisuhteen fyysinen ja emotionaalinen läheisyys ja parisuhteen vastavuoroisuus olivat muuttuneet sairastuneen puolison käyttäytymisen ja parisuhdetoimijuuden muuttuessa. Puolisoiden välinen läheisyyden tarve oli erilainen. Puoliso-omaishoitajat kaipasivat omaa tilaa ja aikaa, mutta sairastuneet puolisot halusivat olla koko ajan yhdessä. Muistisairauteen liittyvien oireiden vuoksi puoliso-omaishoitajat joutuivat vähitellen huolehtimaan sairastuneen puolisonsa päivittäisistä perustoiminnoista ja myös vaativimmista hoitotoimenpiteistä. Muistisairaat puolisot eivät nähneet tilannetta samalla tavalla. Sairastuneet puolisot kuvailivat olevansa parisuhteessa aktiivisia toimijoita ja tiimin jäseniä, joita puoliso-omaishoitajat pyrkivät omalla toiminnallaan tukemaan. Puoliso-omaishoitajat saattoivat kertoa parisuhteen muuttuneen hoivasuhteeksi, jossa he ottivat vastuun kaikesta parisuhteen arjessa, mutta sairastuneet kokivat elävänsä vastavuoroisessa parisuhteessa. Puoliso-omaishoitajien toimintaa voi tulkita hypoteettiseksi vastavuoroisuudeksi, koska he saattoivat ajatella, että jos olisi itse sairastunut, puoliso pitäisi huolta. Muistisairautta sairastavat puolisot katsoivat vihkivalaan liittyvän avioliittolupauksen antavan oikeuden tukeutua puoliso-omaishoitajaan. Muistisairaus aiheuttaa haasteita parisuhteeseen, mutta yhdessä eletty elämä, parisuhteen läheisyys sen muuttumisesta huolimatta ja vastuuntunto puolisosta toimivat parisuhteen voimavarana ja tukevat sen jatkuvuutta.
YSO-asiasanat: ikääntyminen; muistisairaat; puolisot; omaishoitajat; hoivatyö; parisuhde; läheisyys; arki; toimijuus; elämänkaari; dementia; väitöskirjat
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2023
