G5 Artikkeliväitöskirja
Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? : muistisairaus parisuhteessa (2023)
From a reciprocal relationship to a care relationship? : dementia and couplehood


Eskola, P. (2023). Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? : muistisairaus parisuhteessa [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU dissertations, 714. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9803-5


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatEskola, Päivi

eISBN978-951-39-9803-5

Lehti tai sarjaJYU dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2023

Sarjan numero714

Kirjan kokonaissivumäärä1 verkkoaineisto (115 sivua, 52 sivua useina numerointijaksoina, 3 numeroimatonta sivua)

KustantajaUniversity of Jyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Pysyvä verkko-osoitehttps://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9803-5

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten parisuhde muuttuu puolison muistisairauden edetessä. Parisuhteen muuttumista tarkasteltiin pariskunnan yhteisen eletyn elämän, parisuhteen fyysisen ja emotionaalisen läheisyyden ja vastavuoroisuuden sekä muistisairautta sairastavan puolison toimijuuden näkökulmista. Teoreettisina viitekehyksinä käytettiin elämänkulkuteoriaa ja toimijuutta sekä sosiaalisen vaihdon teoriaa. Aineisto koostui 23 temaattisesta, puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka kerättiin vuosina 2018–2019 eri puolilta Suomea. Haastatteluihin osallistui yhteensä 35 henkilöä. Heistä 15 oli muistisairautta sairastavia puolisoita ja 20 puoliso-omaishoitajia. Joillakin pariskunnilla muistisairaus oli muuttanut parisuhdetta, mutta ei kaikilla. Muutoksen taustalla vaikuttivat muistisairauden syy ja etenemisvaihe. Puolison muistisairauden edetessä puoliso-omaishoitajan näkökulmasta parisuhteen fyysinen ja emotionaalinen läheisyys ja parisuhteen vastavuoroisuus olivat muuttuneet sairastuneen puolison käyttäytymisen ja parisuhdetoimijuuden muuttuessa. Puolisoiden välinen läheisyyden tarve oli erilainen. Puoliso-omaishoitajat kaipasivat omaa tilaa ja aikaa, mutta sairastuneet puolisot halusivat olla koko ajan yhdessä. Muistisairauteen liittyvien oireiden vuoksi puoliso-omaishoitajat joutuivat vähitellen huolehtimaan sairastuneen puolisonsa päivittäisistä perustoiminnoista ja myös vaativimmista hoitotoimenpiteistä. Muistisairaat puolisot eivät nähneet tilannetta samalla tavalla. Sairastuneet puolisot kuvailivat olevansa parisuhteessa aktiivisia toimijoita ja tiimin jäseniä, joita puoliso-omaishoitajat pyrkivät omalla toiminnallaan tukemaan. Puoliso-omaishoitajat saattoivat kertoa parisuhteen muuttuneen hoivasuhteeksi, jossa he ottivat vastuun kaikesta parisuhteen arjessa, mutta sairastuneet kokivat elävänsä vastavuoroisessa parisuhteessa. Puoliso-omaishoitajien toimintaa voi tulkita hypoteettiseksi vastavuoroisuudeksi, koska he saattoivat ajatella, että jos olisi itse sairastunut, puoliso pitäisi huolta. Muistisairautta sairastavat puolisot katsoivat vihkivalaan liittyvän avioliittolupauksen antavan oikeuden tukeutua puoliso-omaishoitajaan. Muistisairaus aiheuttaa haasteita parisuhteeseen, mutta yhdessä eletty elämä, parisuhteen läheisyys sen muuttumisesta huolimatta ja vastuuntunto puolisosta toimivat parisuhteen voimavarana ja tukevat sen jatkuvuutta.


YSO-asiasanatikääntyminenmuistisairaatpuolisotomaishoitajathoivatyöparisuhdeläheisyysarkitoimijuuselämänkaaridementiaväitöskirjat


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2023


Viimeisin päivitys 2024-03-07 klo 00:45