D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Toinen kotimainen kieli varhaiskasvatuksessa : henkilöstön ja johdon näkemyksiä (2024)
Det andra inhemska språket i småbarnspedagogiken : personalens and ledarnas synpunkter
Sopanen, P., Belfrage, F., Bergroth, M., Rehn, C., Hansell, K., Mård-Miettinen, K., Costiander, K., & Nummela, Y. (2024). Toinen kotimainen kieli varhaiskasvatuksessa : henkilöstön ja johdon näkemyksiä. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset, 2024:1a. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/toinen-kotimainen-kieli-varhaiskasvatuksessa
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Sopanen, Pauliina; Belfrage, Filippa; Bergroth, Mari; Rehn, Charlotta; Hansell, Katri; Mård-Miettinen, Karita; Costiander, Kati; Nummela, Yvonne
eISBN: 978-952-13-6940-7
Lehti tai sarja: Raportit ja selvitykset
ISSN: 1798-8918
eISSN: 1798-8926
Julkaisuvuosi: 2024
Sarjan numero: 2024:1a
Kustantaja: Opetushallitus
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/toinen-kotimainen-kieli-varhaiskasvatuksessa
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94528
Julkaisu on rinnakkaistallennettu: http://hdl.handle.net/10138/574821
Lisätietoja: Julkaistu myös ruotsiksi: Rapporter och utredningar ; 2024:1b
https://www.oph.fi/sv/statistik-och-publikationer/publikationer/det-andra-inhemska-spraket-i-smabarnspedagogiken
Tiivistelmä
Opetushallitus on yhdessä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin kanssa kartoittanut henkilöstön ja johtajien näkemyksiä toisesta kotimaisesta kielestä varhaiskasvatuksessa. Toisella kotimaisella kielellä tarkoitetaan ruotsin kieltä suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja suomen kieltä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Selvitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisohjelmaa toisen kotimaisen kielen kehittämiseksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle vuosina 2022–2023. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää toisen kotimaisen kielen, suomen ja ruotsin, opetuksen nykytilaa kansallisen ohjauksen ja käytännön toteutuksen näkökulmasta. Selvityksessä kartoitettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kielipedagogisen osaamisen tilaa ja varhaiskasvatuksen johdon näkemyksiä siitä, kuinka toinen kotimainen kieli huomioidaan ja sisällytetään osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen kielellistä toimintaympäristöä ja pedagogisia järjestelyjä sekä paikallisia ja kunnallisia päätöksiä, käytännön toteutuksia ja toisen kotimaisen kielen, ruotsin tai suomen, resursseja varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja johtajille suunnatuissa kyselylomakkeissa kysymykset koskivat toista kotimaista kieltä ja miten se otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa. Kyselyiden tulokset esitellään raportissa. Kyselyiden tuloksia pohditaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ja kielipoliittisesta näkökulmasta ja suhteessa alan tutkimustietoon sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia toisella kotimaisella kielellä tapahtuvan toiminnan kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Toimenpide-ehdotukset pohjaavat osin laajemman näkökulman ja tutkimustiedon pohjalta tehtyihin huomioihin toisen kotimaisen kielen nykytilasta varhaiskasvatuksessa, mutta ne mukailevat osin myös niitä kehittämisehdotuksia, joita kyselyyn vastannut henkilöstö ja johtajat toivat esille vastauksissaan.
YSO-asiasanat: kaksikielisyys; tukeminen; varhaiskasvatus; suomi toisena kielenä; ruotsi toisena kielenä; kasvatustavoitteet; kieltenopetus; pedagogiikka; henkilöstö; osaaminen; kielipolitiikka; perusoikeudet
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
