G5 Artikkeliväitöskirja
So long and thanks for all the fish : fisheries erode adaptive potential (2024)
Kokoon kohdistuva kalastus heikentää kalojen adaptiivista potentiaalia

Sadler, D. (2024). So long and thanks for all the fish : fisheries erode adaptive potential [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 777. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0139-5

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Sadler, Daniel

eISBN: 978-952-86-0139-5

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2024

Sarjan numero: 777

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (58, 15 sivua, 5 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0139-5

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Kalastus poistaa suuria määriä ja useimmiten isoja kaloja populaatiosta, koska kalastajat suosivat suuria yksilöitä. Tätä kutsutaan suuntaavaksi kalastusvalinnaksi ja sen vaikutuksista kalapopulaatioihin tiedetään vasta vähän. Kokoon kohdistuva suuntaava valinta saattaa vähentää perinnöllistä ja ilmiasuvaihtelua populaatiossa, mikä puolestaan saattaa vähentää populaation kykyä sopeutua muutoksiin. Kun kalakannan koko pienenee, kalastus voidaan kieltää, jotta populaatio toipuisi. Ei kuitenkaan tiedetä, tapahtuuko toipumista ja miten kalastuksen lopettaminen vaikuttaa populaation kykyyn sopeutua muutoksiin. Käytin kokeellisia seeprakalapopulaatioita (Danio rerio) ymmärtääkseni kokoon kohdistuvan kalastuksen ja kalastuksen lopettamisen vaikutuksia kalapopulaatioihin. Populaatiot oli viiden sukupolven ajan altistettu kokoon kohdistuvalle kalastukselle, jonka jälkeen niiden oli annettu toipua kymmenen sukupolven ajan. Kokoon kohdistuva valinta suosi joko suurta tai pientä kokoa tai populaatiosta poistettiin satunnaisen kokoisia kaloja. Tutkin (1) kalastuksen aiheuttamia muutoksia perimässä ja etenkin vertailin muutoksia suuntaavan valinnan ja satunnaisesti valittujen linjojen välillä, (2) muutoksia perimässä, kun kalastus lopetettiin ja (3) millaisia vaikutuksia suuntaavalla valinnalla yhdessä lämpötilastressin kanssa oli kalojen elinkierto-ominaisuuksiin, fysiologiaan, käyttäytymiseen, perimään ja ihon mikrobistoon. Muutokset perimässä riippuivat valinnan suunnasta ja niissä oli satunnaisuutta. Kalastuksen lopettamisen jälkeen perimä muuttui edelleen ja perinnöllinen vaihtelu väheni. Populaatiot, jotka altistuivat suuntaavalle valinnalle, olivat herkempiä lämpötilastressille. Suuntaava valinta ei vaikuttanut kalojen ihon mikrobistoon. Väitöskirjani osoittaa, että suuntaava valinta voi vaikuttaa populaatioiden perimään ja vähentää populaation kykyä sopeutua muutoksiin sekä yksilöiden kelpoisuutta. Kokoon kohdistuvan valinnan suunnalla ei niinkään ole vaikutusta, vaan itse valinnalla. Täten kokoon kohdistumaton valinta saattaa olla ihanteellisempi strategia kalastuksen säätelyssä, kuin kokoon kohdistuva.

YSO-asiasanat: kalastus; kalat; kalakannat; genomiikka; valintakriteerit; koko; perimä; lämpötila; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: lämpötilastressi; stressitekijät; suuntaava valinta; populaatiogenomiikka

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä