G5 Artikkeliväitöskirja
Hahmotusvaikeudet koettuna ja kerrottuna ilmiönä : narratiivinen tutkimus merkitysten, toimijuuden ja kategorioiden rakentumisesta (2024)
Adults’ visuospatial learning difficulties : a narrative study of meanings, agency, and categories


Ylönen, S. (2024). Hahmotusvaikeudet koettuna ja kerrottuna ilmiönä : narratiivinen tutkimus merkitysten, toimijuuden ja kategorioiden rakentumisesta [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 788. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0166-1


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatYlönen, Suvi

eISBN978-952-86-0166-1

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2024

Sarjan numero788

Kirjan kokonaissivumäärä1 verkkoaineisto (198 sivua)

KustantajaJyväskylän yliopisto

KustannuspaikkaJyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Pysyvä verkko-osoitehttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0166-1

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tämä tutkimus käsittelee koettuja hahmotusvaikeuksia kerrottuna ilmiönä. Virallisen tautiluokituksen ulkopuolella olevana ja vähemmän tunnettuna oppimisvaikeutena hahmotusvaikeudet jäävät helposti tunnistamatta erilaisissa ympäristöissä eikä niitä kokeville ole tarjolla tukea ja ymmärrystä. Tutkimusasetelma oli laadullinen, aineistolähtöinen ja induktiivinen. Teoreettisesti tutkimus kiinnittyi sosiaaliseen konstruktionismiin, yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen sekä narratiivisuuteen. Keskeisiä teemoja tutkimuksessa olivat diagnoosien sosiaalinen rakentuminen, kokemusasiantuntijuus ja kulttuuriset mallitarinat. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten kokijoiden puheessa rakennetaan kuvaa hahmotusvaikeuksista. Tutkimusaineisto koostui 58 kirjoituksesta hahmotusvaikeuksista. Analyysissä hyödynnettiin kategoria-analyysiä ja narratiivisia analyysimenetelmiä.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tuloksina löytyi viisi erilaista hahmotusvaikeuksien legitimoinnin tapaa, jotka olivat hahmotusvaikeuksien tosiallisuuden todistaminen, asiantuntijatietoon nojaaminen, diagnostinen eronteko, vaikeuksien pysyvyyteen vetoaminen sekä hahmotusvaikeuksien kausaalisuuden osoittaminen. Toi-sen tutkimuskysymyksen tuloksina tunnistin kuusi erilaista tarinatyyppiä, jotka nimesin etsimistarinoiksi, tragediatarinoiksi, seikkailutarinoiksi, selviytymistarinoiksi, valistustarinoiksi ja kasvutarinoiksi. Kolmanteen tutkimuskysymykseen vastauksena löysin viisi erilaista toimijuuden rakentamisen tapaa, jotka nimesin hahmotusvaikeuksien rajoittamaksi, sosiaalisesti muokkautuvaksi, omien vaatimusten ohjaamaksi, toisiin nojautuvaksi ja omista mahdollisuuksista rakentuvaksi toimijuudeksi. Tutkimukseni osoitti, että ilman diagnoosin ja lääketieteen vahvaa ohjausta, hahmotusvaikeuksille tuotettuja merkityksiä peilattiin kulttuurisiin mallitarinoihin ja keskeistä kokijoiden kerronnassa oli hahmotusvaikeuksien määrittely normaaliuden ja poikkeavuuden rajapinnalla.


YSO-asiasanatoppimisvaikeudetdiagnostiikkahahmottaminenvaikeudetkokemuksetkerrontanarratiivisuustoimijuuskokemusasiantuntijatväitöskirjat

Vapaat asiasanathahmotusvaikeudet; diagnoosien sosiaalinen rakentuminen; kokemusasiantuntijuus; legitimaatio; kategorisointi


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2024


Viimeisin päivitys 2024-02-07 klo 23:05