D1 Article in a trade journal
Museokokoelmien tallentaminen sähköisiin tietojärjestelmiin helpottaa tulevaa uhanalaisuusarviointia (2024)

Pihlaja, K., Huhta, A.-P., Huttunen, S., Koskela, T., Käppi, A., Laaka-Lindberg, S., Torniainen, J., Vainio, O., & Ulvinen, T. (2024). Museokokoelmien tallentaminen sähköisiin tietojärjestelmiin helpottaa tulevaa uhanalaisuusarviointia. Luonnon tutkija, 127(2), 29-34. https://journal.fi/luonnontutkija/article/view/146815

JYU authors or editors

Publication details

All authors or editors: Pihlaja, Kati; Huhta, Ari-Pekka; Huttunen, Sanna; Koskela, Tanja; Käppi, Anu; Laaka-Lindberg, Sanna; Torniainen, Jyrki; Vainio, Outi; Ulvinen, Tauno

Journal or series: Luonnon tutkija

ISSN: 0024-7383

Publication year: 2024

Publication date: 02/07/2024

Volume: 127

Issue number: 2

Pages range: 29-34

Publisher: Suomen biologian seura Vanamo ry

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

Persistent website address: https://journal.fi/luonnontutkija/article/view/146815

Publication open access: Not open

Publication channel open access: Delayed open access channel

Additional information: Tiedonanto. Lehden artikkelit ovat avoimesti luettavissa journal.fi -alustalla 12 kuukauden kuluttua julkaisusta.

Abstract

Luonnontieteellisten museoiden kokoelmien sähköinen saatavuus ja tiedon avoimuus ovat ottaneet suuria harppauksia viimeisen parin vuosikymmenen aikana tekniikan kehittymisen ja paremman rahoituksen ansiosta. Kokoelmanhallintajärjestelmä Kotka on ollut käytössä Suomen luonnontieteellisissä museoissa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Suomen lajitietokeskuksen laji.fi-portaali puolestaan kokoaa lajihavaintotietoja Kotkasta sekä useiden muiden toimijoiden, kuten kuntien ja valtionhallinnon, tietojärjestelmistä kenen tahansa tarkasteltavaksi. Havaintotietojen sähköistyminen helpottaa tiedon jatkokäyttöä mm. uhanalaisuusarvioinneissa ja lajien suojelutoimia suunniteltaessa. Pullonkaulana on kuitenkin vanhojen havaintoaineistojen saattaminen sähköiseen muotoon, johon luonnontieteellisten museoiden henkilökunnilla ei välttämättä ole tarpeeksi voimavaroja. Koska sammalten osalta monien lajien ainut tiedonlähde on museokokoelmat, sammaltyöryhmä näki tarpeelliseksi tehostaa tiettyjen uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen lajien tallennusta. Sammaltyöryhmän rahoittama tallennushanke oli käynnissä vuodet 2021–2023 ja onnistui tuottamaan merkittävän määrän näytetietoa sähköisiin tietokantoihin.

Keywords: museum collections; natural history museums; samples; digitising; collection databases; species survey; species protection; endangered species; bryophytes

Contributing organizations

Ministry reporting: Yes

VIRTA submission year: 2024