G5 Artikkeliväitöskirja
Probing properties of quark-gluon plasma using machine learning (2024)
Kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien tutkiminen koneoppimisen avulla


Hirvonen, H. (2024). Probing properties of quark-gluon plasma using machine learning [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 818. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0272-9


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatHirvonen, Henry

eISBN978-952-86-0272-9

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2024

Sarjan numero818

Kirjan kokonaissivumäärä1 verkkoaineisto (93 sivua, 74 sivua useina numerointijaksoina, 9 numeroimatonta sivua)

KustantajaUniversity of Jyväskylä

KustannuspaikkaJyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielienglanti

Pysyvä verkko-osoitehttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0272-9

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tämä väitöskirja keskittyy ultrarelativististen raskasionitörmäysten mallintamiseen. Ensisijainen tavoite on tutkia ja määrittää kvarkki-gluoniplasman (QGP) ominaisuuksia vertaamalla fluididynaamisten simulaatioden tuloksia useiden CERN-LHC:ssä ja BNL-RHIC:ssä mitattujen virtausobservaabeleiden kanssa. Tämän saavuttamiseksi olemassa olevaa EKRT+fluididynamiikka -raskasionitörmäysmallia on jatkokehitetty ja koneoppimista hyödynnetty monimutkaisten simulaatioiden nopeuttamiseksi. Tälläiset edistysaskeleet ovat erittäin tarpeellisia QGP:n ominaisuuksien ymmärtämisen parantamiseksi. Väitöskirjan johdanto antaa yleiskatsauksen raskasioinitörmäysten kyseisellä mallilla simuloimisesta ja keskustelee tässä väitöskirjassa esitellyistä mallin uusista ominaisuuksista. Tämän työn päätulokset jakautuvat kolmelle kehitysalueelle: dynaaminen irtikytkeytyminen, neuroverkot ja Monte-Carlo EKRT -alkutilamalli. Ensinnäkin, dynaamisen irtikytkeytymisen lisääminen malliin paransi perifeeristen törmäyssysteemien kuvausta, mikä johti parempaan yhteneväisyyteen mitattujen virtauskertoimien kanssa. Toiseksi, neuroverkkoja koulutettiin ennustamaan virtausobservaabeleita suoraan alkutilasta, mikä efektiivisesti korvasi laskennallisesti raskaat virtausmekaniikkasimulaatiot ja vähensi tarvittavaa laskenta-aikaa useilla kertaluokilla. Viimeiseksi, uusi Monte Carlo EKRT -alkutilamalli esiteltiin ja sitä sovellettiin menestyksellisesti varattujen hiukkasten rapiditeettijakaumien ja virtauskertoimien sekä myös keskirapiditeetin mittaussuureiden tarkasteluun.


YSO-asiasanatkvarkki-gluoniplasmakoneoppiminenionittörmäyksethydrodynamiikkaväitöskirjat

Vapaat asiasanatrelativistiset raskasionitörmäykset; relativistinen virtausmekaniikka


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


Hankkeet, joissa julkaisu on tehty


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2024


Viimeisin päivitys 2024-14-10 klo 15:09