G5 Artikkeliväitöskirja
Effects of a 10-week low and high intensity training intervention on performance abilities : with a special reference to durability (2024)
10-viikkoisen matala- ja korkeatehoisen harjoitteluintervention vaikutus suorituskykymuuttujiin : erityismainintana väsymisensieto


Matomäki, P. (2024). Effects of a 10-week low and high intensity training intervention on performance abilities : with a special reference to durability [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 830. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0317-7


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatMatomäki, Pekka

eISBN978-952-86-0317-7

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2024

Sarjan numero830

Kirjan kokonaissivumäärä1 verkkoaineisto (119 sivua, 39 sivua useina numerointijaksoina, 24 numeroimatonta sivua)

KustantajaJyväskylän yliopisto

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielienglanti

Pysyvä verkko-osoitehttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0317-7

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Yllättävän vähän tiedetään, mitä vaikutuksia todella runsaalla matalatehoisella kestävyysharjoittelulla on eri kestävyyssuorituskyvyn tekijöihin. Tämä olisi oleellista, sillä sekä kuntoilijat että urheilijat tekevät leijonanosan harjoittelustaan matalalla teholla. Tämän väitöskirjan tarkoitus oli tutkia mitä tapahtuu matala- ja korkeatehoiselle suorituskyvylle, kun harjoittelemattomat miehet ja naiset harjoittelivat kahdessa ryhmässä 10 viikkoa. Ensimmäinen ryhmä (n = 16) pyöräili paljon (viikoittain keskimäärin 6,8 h, ja viimeisillä kolmella viikolla 9,6 h) matalalla teholla (kokonaisajasta 97% enintään ensimmäisellä laktaattikynnyksen teholla); Toinen ryhmä (n = 19) pyöräili vähemmän (1,6 h / vko), mutta suurella teholla (kokonaisajasta 44% vähintään toisella laktaattikynnyksellä). Päätemuuttujina olivat yhdistetty matalan tehon suorituskyky sekä korkean tehon suorituskyky, joista kumpikin koostui useista suorituskykymuuttujista. Matalatehoinen harjoittelu paransi matalatehoista suorituskykyä, mutta ei korkeatehoista. Korkeatehoinen harjoittelu vaikutti päinvastoin parantaen korkeatehoista, mutta ei matalatehoista suorituskykyä (osatyö II). Erityisesti molemmissa ryhmissä väsymisensieto kolmetuntisen matalatehoisen pyöräilyn aikana parani (osatyö I). Harjoittelun miellyttävyydestä ei voitu ennustaa kuka yksilöllisesti kehittyi milläkin harjoitteluteholla (osatyö III). Lopuksi, laskentametodi, jolla ryhmien harjoittelu tasapainotetaan vaikuttaa suuresti harjoitteluinterventioiden sisältöön ja tulkintaan (osatyö IV). Tämän väitöskirjan tulosten perusteella matalin kehittävä harjoitteluteho ei ole yksiselitteinen, vaan se riippuu siitä, mitä halutaan kehittää: matalatehoinen suorituskyky kehittyy matalammalla teholla kuin korkeatehoinen. Kävi myös ilmi, että korkeaa harjoittelutehoa ei voi kokonaisuudessaan korvata hyvin suurella määrällä matalatehoista harjoittelua, koska korkeantehon suorituskyky ei kehittynyt kuin riittävän korkealla teholla. Lisäksi väitöskirjan tulokset osoittivat väsymisensiedon olevan itsenäinen kestävyyssuorituskykyä kuvaava tekijä, joka voi kehittyä ilman maksimaalisen hapenottokyvyn samanaikaista parannusta.


YSO-asiasanatkestävyysharjoittelufyysinen kuormittavuusharjoitusvastesuorituskykykestävyysväsymysliikuntafysiologiainterventiotutkimusväitöskirjat

Vapaat asiasanatväsymisen sieto; kestävyyssuorituskyky; matalatehoinen harjoittelu


Liittyvät organisaatiot


Liittyvät tutkimusaineistot


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2024


Viimeisin päivitys 2024-19-10 klo 20:05