G5 Artikkeliväitöskirja
When the body meets the brain : investigations of body-brain interaction and its relevance for individual trait characteristics (2025)
Kun keho kohtaa aivot : tutkimuksia kehon ja aivojen välisestä vuorovaikutuksesta sekä sen merkityksestä yksilöllisille piirteille


Karjalainen, S. (2025). When the body meets the brain : investigations of body-brain interaction and its relevance for individual trait characteristics [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 875. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0479-2


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatKarjalainen, Suvi

eISBN978-952-86-0479-2

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2025

Sarjan numero875

Kirjan kokonaissivumäärä1 verkkoaineisto (81, 18 sivua, 75 numeroimatonta sivua)

KustantajaUniversity of Jyväskylä

KustannuspaikkaJyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielienglanti

Pysyvä verkko-osoitehttps://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0479-2

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Viimeaikainen neurotieteellinen tutkimus on yhä enenevissä määrin pyrkinyt selvittämään, miten kehon ja aivojen toiminta on kytköksissä toisiinsa, mutta edelleen on kuitenkin epäselvää, missä määrin kehon fysiologinen tila muovaa aivojen toimintaa. Subjektiivisen kokemuksen ja käyttäytymisen ymmärtämiseksi olisi tärkeää tutkia syvällisemmin myös kehon ja aivojen välisten toiminnallisten yhteyksien merkitystä yksilöllisille piireille eli yksilöllisille taipumuksille havainnoida, kokea ja reagoida ympäristöön. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kehon ja aivojen välisiä toiminnallisia yhteyksiä sekä niiden merkitystä yksilöllisille piirteille. Tutkimuksissa I ja II yhdistettiin magnetoenkefalografia (MEG) hengityksen ja sydämen toiminnan mittauksiin, jotta voitiin tutkia, muovaako kehon fysiologia aivojen rytmistä toimintaa. Tutkimus I osoitti, että aivojen rytmisen toiminnan piirteet muuttuivat hengityksen tahdin, syvyyden ja mallin mukaan. Lisäksi alfa-aktiivisuus väheni sisäänhengityksen aikana ja lisääntyi uloshengityksen aikana, mikä viittaa siihen, että aivojen toiminta muuttuu dynaamisesti hengityssyklin aikana. Tutkimus II osoitti, että alfa- ja beeta-aktiivisuus lisääntyivät matalan sykevälivaihtelun tilassa verrattuna korkean sykevälivaihtelun tilaan, mikä viittaa siihen, että aivojen rytmisen toiminnan piirteet vaihtelevat sydämen toiminnan luonnollisten vaihteluiden mukana. Tutkimuksissa II ja III selvitettiin, miten yksilöllinen vaihtelu kehon ja aivojen välisissä toiminnallisissa yhteyksissä on kytköksissä yksilöllisiin piirteisiin. Tutkimus II osoitti, että sydämen ja aivojen väliset toiminnalliset yhteydet olivat kytköksissä yksilöllisiin piirteisiin, ja tätä yhteyttä muovasi yksilöllinen taipumus suuntautua kehon sisäisiin aistimuksiin. Tutkimuksessa III toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin, eroavatko autonomisen ja keskushermoston väliset yhteydet sosiaalisen tiedonkäsittelyn aikana autististen ja tyypillisesti kehittyvien yksilöiden välillä. Tutkimus III osoitti, että autistisilla henkilöillä on viitteitä autonomisen hermoston toiminnan erityispiirteistä, jotka voivat vaikuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta merkityksellisen tiedon käsittelyyn keskushermostossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämän väitöskirjan tulokset vahvistavat ymmärrystä kehon ja aivojen välisistä toiminnallisista yhteyksistä. Lisäksi ne syventävät käsitystä kehosta aivoihin suuntautuvan viestinnän merkityksestä yksilöllisen kokemusmaailman ja käyttäytymisen näkökulmasta.


YSO-asiasanatautonominen hermostokeskushermostohengitysaivotMEGsykevaihteluaivotutkimusautismikirjon häiriötväitöskirjat

Vapaat asiasanatkeho-aivot -yhteys; sykevälivaihtelu


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


Hankkeet, joissa julkaisu on tehty


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2025


Viimeisin päivitys 2025-25-01 klo 20:06