G4 Monografiaväitöskirja
Kannustin, koriste ja liikkujan kaveri : tutkimus liikuntateknologian käyttäjyydestä (2017)
Moilanen, P. (2017). Kannustin, koriste ja liikkujan kaveri : tutkimus liikuntateknologian käyttäjyydestä [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in computing, 267. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7233-2
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Moilanen, Panu
ISBN: 978-951-39-7232-5
eISBN: 978-951-39-7233-2
Lehti tai sarja: Jyväskylä studies in computing
ISSN: 1456-5390
Julkaisuvuosi: 2017
Sarjan numero: 267
Kirjan kokonaissivumäärä: 220
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7233-2
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7233-2
Lisätietoja: A spur, an ornament, and a friend of a mover : a study on the agency of use of sports technology. Julkaistu myös verkkoaineistona. fenomenografia
Tiivistelmä
Informaatioteknologian käyttö on viimeisten parin vuosikymmenen aikana laajentunut yhä useammille elämän ja arjen osa-alueille. Teknologiasta on tullut kaikkiallista: teknologia on usein niin oleellinen ja erottamaton osa arkemme toimintoja, ettemme välttämättä edes huomaa käyttävämme teknologiaa ja olevamme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Yksi arjen osa-alue, jonka osaksi teknologia on viimeisten vuosien aikana voimakkaasti tullut, on liikkuminen ja liikunta. Tällöin voidaan puhua liikuntateknologiasta: erilaisista digitaalisista kokonaisuuksista, joiden avulla voidaan mitata, tallentaa ja analysoida liikuntaan ja muuhun fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää dataa sekä jalostaa sitä käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Liikuntateknologiaa on jo aiemmin tutkittu kohtuullisen paljon. Suurin osa aiemmasta tutkimuksesta on keskittynyt selvittämään digitaalisen liikuntateknologian roolia käyttäjänsä aktivoimisessa fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan ja liikuntasuositusten noudattamiseen. Lisäksi liikuntateknologiaa on tutkittu mittalaitteena: toisaalta on tutkittu liikuntateknologian tuottaman mittaustiedon luotettavuutta, toisaalta liikuntateknologiaa taas on käytetty mittaamaan fyysistä aktiivisuutta mitä erilaisemmissa koeasetelmissa. Liikuntateknologian ja sen käyttäjän suhdetta ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu. Väitöskirja tarttuu tähän vähän tutkittuun aihealueeseen selittämällä liikuntateknologian ja sen käyttäjän suhdetta: miksi liikuntateknologiaa käytetään, mihin tarkoituksiin sitä käytetään, millaisia merkityksiä sille annetaan sekä millaisia kokemuksia ja tunteita sen käyttöön liittyy. Väitöskirjan tuloksena esitetään teoria liikuntateknologian käyttäjyydestä sekä malli liikuntateknologian käytön kontekstista ja sen ulottuvuuksista. Teoria kuvaa sen ydinkategoriaksi noussutta liikuntateknologian käyttäjyyttä neljän eri kategorian – oman liikunnan, sosiaalisuuden, teknologian sekä informaation ja palvelun kautta. Näitä neljää kategoriaa määrittävät edelleen 17 alakategoriaa. Liikuntateknologian käyttäjyyttä kuvaava teoria sijaitsee toisaalta suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevan kunnon liikuntakansalaisuuden rakenteessa, toisaalta utilitarismista hedonismiin ulottuvalla jatkumolla, jolla käyttäjyys tilanne- ja kontekstisidonnaisesti liikkuu. Näiden em. teorian osien kokonaisuudesta muodostuu käyttäjän kokema arvo, joka on liikuntateknologian käytön aikaansaava perusmotiivi. Se myös ylläpitää sitä niin, että käyttäjyys voi muodostua. Liikuntateknologian käytön kontekstista tunnistettiin neljä eri ulottuvuutta: reaalinen käytön ulottuvuus, yksilöllisen minuuden ulottuvuus, sosiaalinen ulottuvuus sekä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen konteksti. Tämä työssä esitetty kontekstin malli on laajempi kuin kontekstin käsite tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa yleensä. Väitöskirjan empiirinen osuus perustuu fenomenografiseen lähestymistapaan. Tutkimuksen pääaineisto muodostuu liikuntateknologian käyttäjien teemahaastatteluista, joita on täydennetty liikuntateknologian alana yritysten teemahaastatteluilla. Lisäksi empiirisessä osiossa on teemahaastatteluin kerätyn 187 aineiston täydentämiseen hyödynnetty kyselyaineistoja, etnografista havainnointia ja media-aineistoja. Tutkimuksessa muodostetut teoria liikuntateknologian käyttäjyydestä ja malli liikuntateknologian käytön kontekstista laajentavat tietojärjestelmätieteessä nykyisin vallitsevaa tapaa selittää teknologian omaksumista ja käyttöä teknologian ja sen käyttäjän suhteen ymmärtämisen suuntaan. Tämä on tärkeää, sillä teknologian tultua osaksi yhä yksityisempiä elämänalueita ja erittäin korkean sitoutumisen käyttökonteksteja (esimerkiksi liikunta) pelkkä tutkimuksellinen selittäminen ei enää riitä, vaan tavoitteena täytyy olla tutkimuksellinen ymmärtäminen: mistä teknologioiden käytössä ja käyttäjyydessä on omaksumispäätöksen jälkeen kyse. Tämä tutkimus on yksi askel tällaisen tutkimuksellisen ymmärtämisen suuntaan. Tutkimus myös osoittaa sen, ettei nykyistä kaikkiallista teknologian käyttöä ja käyttäjyyttä voida ymmärtää vain yhden tieteenalan teoretisoinnin kautta. Tämän vuoksi työhön on liitetty myös erillinen teoreettisen integraation osuus, jonka avulla havainnollistetaan, kuinka muodostetun teorian eri ulottuvuuksia voidaan tulkita ja selittää monitieteisesti. Käytännön toiminnassa – esimerkiksi teknologiakehityksessä – tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää liikuntateknologiatuotteiden ja -palveluiden parantamiseen ja jatkokehitykseen niin, että teknologian kehittäjät jatkossa kiinnittäisivät huomiota kehitettävien teknologioiden monenlaisiin merkityksiin ja niihin liikuntateknologiaan kohdistuviin odotuksiin, joihin nykyisin ei vielä täysin pystytä vastaamaan.
YSO-asiasanat: liikuntateknologia; liikunta; kuntoliikunta; käyttäjät; käyttäjäpsykologia; toimijuus; sulautettu tietotekniikka; urheilu
Vapaat asiasanat: exercise; agency; meanings; user behaviour; information systems usage; technology use; ubiquitous technology
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2017
Alustava JUFO-taso: Not rated
