A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa? (2018)


Laitinen, H. (2018). Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa?. Sosiologia, 55(1), 28-44. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124331


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatLaitinen, Hanna

Lehti tai sarjaSosiologia

ISSN0038-1640

eISSN2670-1375

Julkaisuvuosi2018

Volyymi55

Lehden numero1

Artikkelin sivunumerot28-44

KustantajaWestermarck-seura

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Pysyvä verkko-osoitehttps://journal.fi/sosiologia/article/view/124331

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusViivästetysti avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59834

LisätietojaArtikkelit


Tiivistelmä

Perinteisesti kansalaisten omaehtoiseen toimintaan perustuneen kolmannen sektorin tehtävät ja toimintatavat ovat muutoksessa. Aiempi tutkimus osoittaa, miten palvelutuotanto, kaupallistuminen, ammatillisuus ja muut julkisen ja yksityisen sektorin toimintaperiaatteita yhdistävät hybridit piirteet lisääntyvät järjestöjen toiminnassa. Artikkelissa tarkastellaan, miten nuorisotyön kentällä toimivat valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat olemassaoloaan osana muuttuvaa kolmatta sektoria. Laadullisen tarkastelun kohteena ovat järjestöjen legitimaatioargumentit sekä legitimaatioyleisöt, joille argumentit osoitetaan. Tärkeimpiä nuorisojärjestöjen legitimaatioyleisöjä ovat rahoittajat ja jäsenet. Järjestöjen käyttämien legitimaatioargumenttien perustana on nuorisotyön kentän yhteinen käsitys toiminnan moraalisesta oikeutuksesta, jota järjestöt täydentävät korostamalla erityistä rooliaan nuorten kansalaistoiminnan mahdollistajana, erityisten kohderyhmien saavuttajina tai managerialistisesti tehokkaina toimijoina. Järjestöjen legitimaatiossa yhdistyy sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ominaispiirteitä. Johtopäätöksenä esitetäänkin, että hybridit piirteet ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi järjestöjen institutionaalisen toimintaympäristön käsityksiä siitä, millaisia kolmannen sektorin organisaatioiden tulee nykyisin olla.


YSO-asiasanatkolmas sektorikansalaistoimintanuorisotyönuorisojärjestötpalvelutuotantomanagerialismi

Vapaat asiasanathybridit organisaatiot; legitimaatio


Liittyvät organisaatiot

Muut organisaatiot:


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2018

JUFO-taso2


Viimeisin päivitys 2023-02-05 klo 13:22