A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa? (2018)
Laitinen, H. (2018). Miten ja kenelle valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat toimintansa?. Sosiologia, 55(1), 28-44. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124331
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Laitinen, Hanna
Lehti tai sarja: Sosiologia
ISSN: 0038-1640
eISSN: 2670-1375
Julkaisuvuosi: 2018
Volyymi: 55
Lehden numero: 1
Artikkelin sivunumerot: 28-44
Kustantaja: Westermarck-seura
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://journal.fi/sosiologia/article/view/124331
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Viivästetysti avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59834
Lisätietoja: Artikkelit
Tiivistelmä
Perinteisesti kansalaisten omaehtoiseen toimintaan perustuneen kolmannen sektorin tehtävät ja toimintatavat ovat muutoksessa. Aiempi tutkimus osoittaa, miten palvelutuotanto, kaupallistuminen, ammatillisuus ja muut julkisen ja yksityisen sektorin toimintaperiaatteita yhdistävät hybridit piirteet lisääntyvät järjestöjen toiminnassa. Artikkelissa tarkastellaan, miten nuorisotyön kentällä toimivat valtakunnalliset nuorisojärjestöt legitimoivat olemassaoloaan osana muuttuvaa kolmatta sektoria. Laadullisen tarkastelun kohteena ovat järjestöjen legitimaatioargumentit sekä legitimaatioyleisöt, joille argumentit osoitetaan. Tärkeimpiä nuorisojärjestöjen legitimaatioyleisöjä ovat rahoittajat ja jäsenet. Järjestöjen käyttämien legitimaatioargumenttien perustana on nuorisotyön kentän yhteinen käsitys toiminnan moraalisesta oikeutuksesta, jota järjestöt täydentävät korostamalla erityistä rooliaan nuorten kansalaistoiminnan mahdollistajana, erityisten kohderyhmien saavuttajina tai managerialistisesti tehokkaina toimijoina. Järjestöjen legitimaatiossa yhdistyy sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin ominaispiirteitä. Johtopäätöksenä esitetäänkin, että hybridit piirteet ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi järjestöjen institutionaalisen toimintaympäristön käsityksiä siitä, millaisia kolmannen sektorin organisaatioiden tulee nykyisin olla.
YSO-asiasanat: kolmas sektori; kansalaistoiminta; nuorisotyö; nuorisojärjestöt; palvelutuotanto; managerialismi
Vapaat asiasanat: hybridit organisaatiot; legitimaatio
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2018
JUFO-taso: 2