A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
ELF and migrant categorization at family clinics in Finland (2019)
Englannin käyttö yleiskielenä (English as a lingua franca) ja maahanmuuttajien kategorisointi neuvoloissa Suomessa


Iikkanen, P. (2019). ELF and migrant categorization at family clinics in Finland. Journal of English as a Lingua Franca, 8(1), 97-123. https://doi.org/10.1515/jelf-2019-2006


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatIikkanen, Päivi

Lehti tai sarjaJournal of English as a Lingua Franca

ISSN2191-9216

eISSN2191-933X

Julkaisuvuosi2019

Volyymi8

Lehden numero1

Artikkelin sivunumerot97-123

KustantajaMouton De Gruyter

JulkaisumaaSaksa

Julkaisun kielienglanti

DOIhttps://doi.org/10.1515/jelf-2019-2006

Julkaisun avoin saatavuusEi avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuus

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64955


Tiivistelmä

Artikkelin tavoite on selvittää, miten neuvolan terveydenhoitajat käyttävät puheessaan kieltä, erityisesti englannin kieltä, ei-suomea-puhuvien asiakkaidensa kategorisointiin. Tutkimuksessa hyödynnetään jäsenkategoria-analyysiä (Schegloff, Emanuel A. 2007. A tutorial on membership categorization. Journal of Pragmatics 39(3). 462–482) osoittamaan, miten englannin kielen osaaminen maahanmuuttostatuksen ja syntyperäisen englannin puhujan normin ohella näytti olevan määräävin tekijä siinä, miten terveydenhoitajat kategorisoivat siirtolaistaustaisia asiakkaitaan. Tutkimustulokset osoittavat kuinka vahvasti jäsenkategoriapohjainen luokittelu näkyy institutionaalisessa päätöksenteossa, ja ne korostavat kielen roolia tässä luokittelussa. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, miten merkityksellisiä asioita koettu englannin kielen osaamisen taso ja syntyperäisen kielenpuhujan normi ovat siirtolaistaustaisten asiakkaiden kategorisoinnissa. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että englannin kielen osaamisesta on tulossa yhä tärkeämpi osa ammattitaitoa suomalaisessa työelämässä, myös terveydenhuoltoalalla. Olisikin tärkeää ymmärtää asiakkaiden kielitaidon vaikutus heistä terveydenhoitajille muodostuvan mielikuvan muotoutumisessa ja missä määrin tämän mielikuvan muodostuminen liittyy syntyperäisten kielenpuhujien mallin eli standardikieli-ideologian ihannointiin (Milroy, James. 2001. Language ideologies and the consequences of standardization. Journal of Sociolinguistics 5. 530–555).


Vapaat asiasanatsiirtolaiset; maahanmuuttajat; englannin kieli; kielenkäyttö; neuvolat


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2019

JUFO-taso1


Viimeisin päivitys 2024-12-10 klo 05:30