D2 Article in a professional book
Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelut (2019)


Sjögren, Tuulikki; Anttila, Marjo-Riitta; Kivistö, Heikki; Haapaniemi, Viivi; Paajanen, Teemu; Piirainen, Arja (2019). Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelut. In Salminen, Anna-Liisa; Hiekkala, Snikka (Eds.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta : Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kansaneläkelaitos, 206-227. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052416890


JYU authors or editors


Publication details

All authors or editors: Sjögren, Tuulikki; Anttila, Marjo-Riitta; Kivistö, Heikki; Haapaniemi, Viivi; Paajanen, Teemu; Piirainen, Arja

Parent publication: Kokemuksia etäkuntoutuksesta : Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia

Parent publication editors: Salminen, Anna-Liisa; Hiekkala, Snikka

ISBN: 978-952-284-066-0

eISBN: 978-952-284-067-7

Publication year: 2019

Pages range: 206-227

Number of pages in the book: 298

Publisher: Kansaneläkelaitos

Place of Publication: Helsinki

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

Persistent website address: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052416890

Open Access: Publication published in an open access channel

Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65504


Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja kehittää etäteknologian käyttöä Kelan laitoskuntoutuksessa ja työhyvinvointipalveluna toteutetussa etäkuntoutuksessa. Kuntoutusryhminä olivat sydänkuntoutukseen osallistuneet, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavat ja ammatillisen työkyvyn tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Ensimmäisenä tavoitteena oli arvioida eri kuntoutusmallien vaikuttavuutta asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn ja koettuun elämänlaatuun sekä etäteknologiaa hyödyntävän kuntoutuksen osallistumiseen. Toisena tavoitteen oli kartoittaa asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia etäteknologiasta osana tavanomaista kuntoutusta ja etäkuntoutusta. Lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tuloksia suhteessa aikaisempaan tutkimus- ja kehitystoimintaan ja arvioidaan tulevaisuuden kehittämistarpeita. Tutkimukseen osallistui 79 asiakasta ja yhdeksän kuntoutustyöntekijää. Asiakkaiden keski-ikä oli 50,6 vuotta (60 % miehiä). Ryhmähaastatteluihin osallistui 39 asiakasta (49 % miehiä). Määrällisissä arviointimenetelmissä keskityttiin kuntoutusmallien ja -ryhmien sisäisiin ja/tai niiden välisiin eroihin muuttujien keskiarvoja vertailemalla. Laadullinen tutkimuksen haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kuntouksen alussa asiakkailla oli selkeitä toimintakykyyn liittyviä riskitekijöitä ja hyvinvoinnin vajetta. He olivat ylipainoisia ja liikkuivat vähän ja heidän hengitys- ja verenkiertoelimistönsä kunto oli heikko. Lisäksi heidän oma arvionsa fyysisestä ja sosiaalisesta elämänlaadustaan oli alle väestön keskiarvon. Kuuden kuukauden kuntouksen aikana asiakkaiden fyysisessä aktiivisuudessa ja vyötärön ympärysmitassa tapahtui tilastollisesti ja kliinisesti merkitsevää parannusta. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä myönteinen kehitys tapahtui tavanomaisessa kuntouksessa ja painonhallintaan liittyvä myönteinen kehitys yhdistelmäkuntouksessa, jossa hyödynnettiin tavanomaisen kuntoutuksen lisäksi etäteknologiaa. Kuntoutus ei kuitenkaan edistänyt hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa tai koettua elämänlaatua. Haastattelun perusteella tuli esille, että asiakkaille on mahdollistettava oma ohjauksellinen polku huomioiden heidän tekninen osaamisensa ja motivaationsa sekä halukkuutensa teknologian käyttöön. Asiakkaat toivoivat, että monia ohjelmia olisi helppo käyttää samanaikaisesti ja eri ohjelmia helppo synkronoida. Lisäksi havaittiin, että teknologian käyttö kuntouksessa voisi aiheuttaa liian suuren stressitekijän niille asiakkaille, joilla ei ole riittävästi teknistä osaamista ja kiinnostusta sen omaksumiseen tai joilla sairauden tai muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi ei ole riittävästi kykyä tai motivaatiota. Henkilökunnan haastatteluissa pidettiin tärkeänä sitä, että osaamisen varmistamiseksi järjestetään täydennyskoulutusta teknologiaan ja verkkotyöskentelyyn liittyvien ohjaus- ja valmennusmenetelmien hallintaan sekä työn uudelleen organisointiin. Tulevaisuudessa tulee kiinnittää enemmän huomiota teknologian helppokäyttöisyyteen sekä yksilölliseen teknologian käytön hyödyn arviointiin, jossa huomioidaan tekninen osaamisen taso ja teknologian


Keywords: rehabilitation; rehabilitation patients; e-healthcare; remote services; quality of life; heart diseases; musculoskeletal diseases; work ability; functional capacity; weight control; health care personnel; motivation (mental objects); usability


Contributing organizations


Related projects


Ministry reporting: Yes

Reporting Year: 2019


Last updated on 2020-18-08 at 12:59