A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Maisema omaelämäkertakirjoitusten kerronnallisena resurssina (2019)
Aaltonen, T., Henriksson, L., Tiilikka, T., Valokivi, H., & Zechner, M. (2019). Maisema omaelämäkertakirjoitusten kerronnallisena resurssina. Sosiologia, 56(3), 266-281. https://journal.fi/sosiologia/article/view/124400
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Aaltonen, Tarja; Henriksson, Lea; Tiilikka, Tiina; Valokivi, Heli; Zechner, Minna
Lehti tai sarja: Sosiologia
ISSN: 0038-1640
eISSN: 2670-1375
Julkaisuvuosi: 2019
Volyymi: 56
Lehden numero: 3
Artikkelin sivunumerot: 266-281
Kustantaja: Westermarck-seura
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://journal.fi/sosiologia/article/view/124400
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Viivästetysti avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67271
Tiivistelmä
Tutkimme tässä metodologisesti painottuneessa artikkelissamme, millainen kerronnan resurssi maisema on. Kertomuksen tutkimuksen näkökulma yhdistyy artikkelissa sosiaalitieteelliseen elämäkertatutkimukseen. Tarkastelemme maisemaa kerronnan resurssina Elämän konkari -kirjoituskilpailuun osallistuneiden 60-65-vuotiaiden eli kolmatta ikää elävien omaelämäkerrallisissa teksteissä. Lähestyimme aineistoa teorialähtöisesti hyödyntäen David Hermanin (2009a) neljää kerronnallisuuden ulottuvuutta: tilanteisuutta, ajallisuutta, juonellisia käännekohtia ja kokemuksellisuutta. Tilanteisuutta rakennetaan aineistossa yksityiskohtaisina maisemaan tai fyysiseen ympäristöön liittyvinä ankkureina, jotka valottavat lukijalle kerrontatilannetta tai tapahtumien yksityiskohtia. Ajallisuus ilmenee ilmauksina siitä, kuinka kauan kertomuksen tapahtumat kestävät ja miten suuren tilan tapahtumat saavat tekstistä. Ajallisuus voi olla myös merkki siitä, mikä kertomuksen maailmassa on kertojalle tärkeää. Juonellisia käännekohtia tarkasteltaessa käy ilmi, että kerronnassa hyödynnetään sosiaalisia ja normaaleina pidettyjä käsikirjoituksia, joiden vastakohtina esitetään erilaisia käännekohtia tai ”häiriöitä” asioiden tai suhteiden normaalissa kulussa. Kokemuksellisuus kerronnan ulottuvuutena ilmentää eri tilanteiden läpielämistä ja sitä, millaista on tuntea kokemuksellisuuden subjektiivinen luonne (Herman 2009a). Aineistossa kokemuksellisuus näkyy muun muassa tunnetilojen, eroottisten maisemakuvausten ja runojen muodossa. Maisema on aineistossa usein toistuva, monikerroksinen ja rikas kerronnan keino. Analyysi paljasti maiseman yllätyksellisiä ja henkilökohtaisia kerroksia tuoden esiin myös kätkettyjä maisemia.
YSO-asiasanat: maisema; muistelmat; elämänhistoria; kokemuskerronta; narratiivisuus; omaelämäkerrallisuus
Vapaat asiasanat: maisema; omaelämäkerta; kerronnallisuus
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2019
JUFO-taso: 2
