D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla : selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset (2019)


Auvinen, E., Kilponen, K., Tsupari, H., Huhtala, M., Muotka, J., & Feldt, T. (2019). Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla : selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 357. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7844-0


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Auvinen, Elina; Kilponen, Kiia; Tsupari, Heidi; Huhtala, Mari; Muotka, Joona; Feldt, Taru

eISBN: 978-951-39-7844-0

Lehti tai sarja: Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja

ISSN: 0782-3274

Julkaisuvuosi: 2019

Sarjan numero: 357

Kirjan kokonaissivumäärä: 73

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7844-0

Julkaisun avoin saatavuus: Muulla tavalla avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuus: 


Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin johtotehtäviin liittyviä huolenaiheita johtotehtävissä toimivilla henkilöillä. Johtotehtäviin liittyvillä huolenaiheilla tarkoitetaan yksilön kokemaa huolta johtotehtävien mahdollisia kielteisiä seurauksia kohtaan. Tavoitteenamme oli tutkia 16osioisen johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden mittaamiseen kehitetyn WAL-kyselyn (Worries about Leadership Scale; Aycan & Shelia, 2018) psykometrisia ominaisuuksia (reliabiliteetti, rakennevaliditeetti) suomalaisilla johtajilla. Kysely sisältää kolme osa-aluetta, jotka ovat 1) huoli epäonnistumisesta, 2) huoli vaikeuksista, sekä 3) huoli työn ja muun elämän epätasapainosta. Lisäksi tutkimme johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden syytekijöitä, joista tarkasteltiin sekä yksilöllisiä tekijöitä (demografiset taustatekijät, yksilölliset psykologiset tekijät) että työympäristöön liittyviä tekijöitä (työyhteisön oppimisen ilmapiiri). Kolmantena päätavoitteenamme oli tutkia johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden yhteyttä johtajien työhyvinvointiin (työn imu, työuupumus) ja urasuunnitelmiin (johtotehtävistä luopuminen). Neljänneksi tarkastelimme, miten johtajan kokemat huolenaiheet heijastuvat alaisten antamiin esimiestään koskeviin arvioihin. Kaikkiaan 895 johtajaa osallistui kyselytutkimukseen keväällä ja syksyllä 2017. Tutkitut olivat professoreja (50%), tieteentekijöitä (12%), ekonomeja (25%) ja tekniikan akateemisia (13%). Naisia tutkituista johtajista oli 45 %. Tutkittujen ikä vaihteli 27 ja 69 vuoden välillä (ka = 52.7). Hierarkkista johtaja-alaisaineistoa kertyi 242 johtajalta ja heidän yhteensä 987 alaiseltaan. Tulokset osoittivat, että WAL-kyselyn kolmen osa-alueen reliabiliteetit olivat hyviä. Konfirmatorinen faktorianalyysi osoitti kolmen faktorin rakenteen sopivan kohtuullisen hyvin tutkittujen johtajien aineistoon. Mallin tarkemman tarkastelun perusteella rakennettu toisen kertaluvun faktorimalli sopi tutkittuun aineistoon paremmin. Demografisista taustatekijöistä aiempi johtamiskokemus ja viikkotyötunnit olivat yhteydessä huolenaiheisiin. Enemmän johtamiskokemusta omaavat johtajat raportoivat vähemmän huolta johtotehtävien seurauksista kaikkiaan, kun taas 45 tuntia tai enemmän viikossa työskentelevät toivat esille eniten huolta työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Yksilöllisistä psykologisista tekijöistä yksilön virheorientaatio selitti johtotehtävien seurauksiin liittyviä huolia: Erityisesti taipumus kuormittua virheistä oli voimakkaan systemaattisesti yhteydessä tutkittuihin johtotehtäviin liittyviin huolenaiheisiin. Työyhteisön virheitä välttelevä ilmapiiri oli voimakkaasti yhteydessä erityisesti huoliin vaikeuksista ja epäonnistumisesta. Johtotehtäviin liittyvät huolet olivat yhteydessä työhyvinvointiin: mitä enemmän huolia (erityisesti huolta epäonnistumisesta) koettiin, sitä vähemmän raportoitiin työn imua ja sitä enemmän koettiin työuupumusta. Huolenaiheista erityisesti huolet vaikeuksista sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta olivat yhteydessä halukkuuteen luopua johtotehtävistä. Hierarkkisessa johtaja-alaistarkastelussa johtajat luokiteltiin latenttia profiilianalyysia käyttäen toisistaan eroaviin huoliprofiileihin heidän kokemiensa huolenaiheiden mukaan. Näissä huoliprofiileissa johtajat erosivat alaisten antamissa arvioissa siten, että Erittäin huolestuneet -profiiliin kuuluneet johtajat saivat alaisiltaan epäsuotuisimmat arviot tyytyväisyydessä johtajan toimintaan sekä huolien näkymisestä alaisille. Kaikkiaan tuloksemme osoittivat, että myös johtotehtävissä toimivat henkilöt kokevat huolia johtotehtävien seurauksista. Tämä on hyvä huomioida työelämää koskevassa keskustelussa sekä erityisesti johtamiskoulutuksessa ja esimiesvalmennuksissa. Huolenaiheiden huomioimisella ja käsittelyllä voitaisi varmistua siitä, että johtotehtäviin soveltuvat ja niissä menestyvät henkilöt voisivat onnistuneesti jatkaa tehtävässään.


YSO-asiasanat: johtaminen; johtajat; akateeminen työvoima; korkeakoulutetut; työ; työn imu; työn kuormittavuus; uupumus; huolestuneisuus; tyytyväisyys; urasuunnittelu; professorit; tutkijat; ekonomit

Vapaat asiasanat: johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet; virheorientaatio; työuupumus; tyytyväisyys johtajaan; professorit; tieteentekijät; ekonomit; tekniikan akateemiset


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


Hankkeet, joissa julkaisu on tehty


OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2019


Viimeisin päivitys 2024-12-10 klo 03:15