D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Miltä johtotehtävä tuntuisi? : johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset (2019)

Feldt, T., Tsupari, H., Kilponen, K., Auvinen, E., Huhtala, M., Muotka, J., & Mauno, S. (2019). Miltä johtotehtävä tuntuisi? : johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 356. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7804-4

JYU-tekijät tai -toimittajat

Feldt, Taru
Tsupari, Heidi
Kilponen, Kiia
Auvinen, Elina
Herttalampi, Mari
Muotka, Joona
Mauno, Saija

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Feldt, Taru; Tsupari, Heidi; Kilponen, Kiia; Auvinen, Elina; Huhtala, Mari; Muotka, Joona; Mauno, Saija

eISBN: 978-951-39-7804-4

Lehti tai sarja: Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja

ISSN: 0782-3274

Julkaisuvuosi: 2019

Sarjan numero: 356

Kirjan kokonaissivumäärä: 72

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7804-4

Julkaisun avoin saatavuus: Muulla tavalla avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuus: 

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin johtotehtäviin liittyviä huolenaiheita korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, jotka eivät toimi johtotehtävissä. Johtotehtäviin liittyvillä huolenaiheilla tarkoitetaan yksilön kokemaa huolta johtotehtävien mahdollisia kielteisiä seurauksia kohtaan hänen pohtiessaan johtotehtävien mahdollisuutta omalla kohdallaan. Tutkimuksemme tavoitteena oli tutkia 16-osioisen johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden mittaamiseen kehitetyn WAL-kyselyn (Worries about Leadership scale; Aycan & Shelia, 2018) psykometrisia ominaisuuksia suomalaisilla asiantuntijoilla (reliabiliteetti, rakennevaliditeetti). Kysely sisältää kolme osa-aluetta, jotka ovat 1) huoli epäonnistumisesta, 2) huoli vaikeuksista, sekä 3) huoli työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Lisäksi tavoitteenamme oli tutkia johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden selittäviä tekijöitä, joista tutkittiin sekä yksilöllisiä tekijöitä (demografiset taustatekijät, yksilölliset psykologiset tekijät) että työympäristöön liittyviä tekijöitä (työn intensifikaatio, työyhteisön oppimisen ilmapiiri). Kolmantena päätavoitteenamme oli tutkia johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden yhteyttä työhyvinvointiin (työn imu, työuupumus) ja urasuunnitelmiin (johtotehtäviin pyrkiminen). Kaikkiaan 1147 eijohtotehtävissä ollutta asiantuntijaa osallistui kyselytutkimukseen keväällä 2017. Tutkitut olivat professoreja (9%), tieteentekijöitä (51%), ekonomeja (21%) ja tekniikan akateemisia (20%). Naisten osuus tutkituista oli 56 %. Tutkittujen ikä vaihteli 25 ja 75 vuoden välillä (ka = 45.5). Tulokset osoittivat, että WAL-kyselyn kolmen osa-alueen reliabiliteetit olivat hyviä. Konfirmatorinen faktorianalyysi osoitti kolmen faktorin rakenteen sopivan kohtuullisesti tutkittujen asiantuntijoiden aineistoon. Tutkituista demografisista taustatekijöistä sukupuoli, ikä, aiempi kokemus johtotehtävistä ja perhetilanne olivat yhteydessä johtotehtävien seurauksiin liittyviin huolenaiheisiin. Naiset, alaikäisten lasten vanhemmat ja parisuhteessa olevat olivat johtotehtävien mahdollisuutta pohtiessaan enemmän huolissaan työn ja muun elämän epätasapainosta. Naiset ja alle 35-vuotiaat asiantuntijat olivat miehiä ja vanhempia ikäryhmiä enemmän huolissaan epäonnistumisista. Aiempi kokemattomuus johtotehtävistä oli yhteydessä huoliin epäonnistumisesta ja vaikeuksista. Yksilölliset psykologiset tekijät selittivät johtotehtävien seurauksiin liittyviä huolia. Erityisesti taipumus kuormittua virheistä oli yhteydessä siihen, että johtotehtävien seurauksista oltiin huolissaan. Myös johtamisen motivaatiolla oli merkitystä: ne asiantuntijat, joiden johtamisen motivaatio kuvastui tunnepohjaisena identiteettinä, eli ne, jotka ”kokivat syntyneensä johtajiksi”, olivat vähemmän huolissaan johtotehtävien kielteisistä seurauksista. Työympäristöön liittyvistä tekijöistä erityisesti oppimista korostuneesti palkitseva ilmapiiri ja työn tehostuminen (intensifikaatio) olivat yhteydessä suurempiin huoliin. Johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet (erityisesti huoli vaikeuksista) olivat yhteydessä vähäiseen halukkuuteen pyrkiä johtotehtäviin. Johtotehtäviin liittyvät huolet olivat myös yhteydessä työhyvinvointiin: mitä enemmän huolia koettiin, sitä vähemmän raportoitiin työn imua ja sitä enemmän koettiin työuupumusta. Kaikkiaan tuloksemme osoittivat, että korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolet on syytä ottaa huomioon työelämää koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Jotta päteviä henkilöitä saataisiin hakeutumaan johtotehtäviin, on tiedostettava, että johtotehtävien kielteisiin seurauksiin liittyvät huolet voivat nousta esteeksi johtotehtäviin hakeutumiselle.

YSO-asiasanat: johtaminen; johtajat; akateeminen työvoima; työ; työn imu; työn kuormittavuus; motivaatio; uupumus; huolestuneisuus; professorit; ekonomit; tutkijat

Vapaat asiasanat: johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet; virheorientaatiot; työn intensifikaatio; virheorientaatio; johtamisen motivaatio; työuupumus; työn imu; johtotehtäviin pyrkiminen; tieteentekijät; tekniikan akateemiset

Liittyvät organisaatiot

Hankkeet, joissa julkaisu on tehty

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019