G5 Artikkeliväitöskirja
Pre-service subject teachers constructing pedagogical language knowledge in collaboration (2019)
Aalto, E. (2019). Pre-service subject teachers constructing pedagogical language knowledge in collaboration [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 158. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7950-8
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Aalto, Eija
eISBN: 978-951-39-7950-8
Lehti tai sarja: JYU Dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2019
Sarjan numero: 158
Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (115 sivua, 55 sivua useina numerointijaksoina)
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: englanti
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7950-8
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten aineenopettajaopiskelijat näkevät kielen roolin eri tiedonalojen oppimisessa ja miten he ottavat monikieliset oppijat huomioon eri tiedonalojen opetuksessa ja rakentavat jaettua ymmärrystään kielitietoisesta opetuksesta. Tähän pyrittiin tarkastelemalla opettajaopiskelijoiden tapaa arvioida ja eritellä monikielisen oppijan kirjoittamisen taitoa sekä heidän tapaansa kollaboratiivisesti suunnitella kielen ja sisältötiedon oppimista yhdistävää pedagogiikkaa monikieliselle oppijaryhmälle. Tutkimusta motivoi koulujen kasvava kielellinen ja kulttuurinen diversiteetti, joka edellyttää kaikilta opettajilta vastuunottoa monikielisten oppijoiden osallistamisesta ja opiskelukielitaidon ja sisältötiedon limittäisen oppimisen tukemisesta. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa, joka auttaa kehittämään opettajankoulutuksen käytänteitä kielitietoisen opetuksen edistämisessä. Metodisena tutkimusotteena on toimintatutkimuksen paradigmalle läheinen practitioner research, jossa tutkija tarkastelee omaa työtään ja toimii kahtalaisessa roolissa, tutkijana ja tutkimuksen kohteena olevan opintojakson opettajana. Sosiokulttuurisen lähestymistavan kehyksessä tutkimuksen pääkäsitteinä ovat pedagoginen kielitieto (pedagogical language knowledge) ja kollaboratiivinen oppiminen. Tutkimuksessa selvitellään kahta pääkysymystä: 1) Mikä on tunnusomaista aineenopettajaopiskelijoiden pedagogiselle kielitiedolle? 2) Mikä on tunnusomaista aineenopettajaopiskelijoiden tavalle rakentaa yhteistä, oppiainerajat ylittävää pedagogista käytännettä monikieliselle oppijaryhmälle? Tutkimus koostuu kolmesta kansainvälisestä artikkelista sekä käsitteellisen viitekehyksen ja tulokset kokoavasta yhteenvedosta. Kukin artikkeli lähestyy opettajaopiskelijoiden pedagogista kielitietoa eri näkökulmista. Tutkimusaineisto kattaa 221 aineenopettajaopiskelijalle tehdyn kyselyn ja kaksi suomen kieltä ja sisältöoppiainetta integroivaa opetuskokeilua, joista toinen toteutettiin yläkoulun fysiikan opetuksessa ja toinen aikuisille maahanmuuttajille suunnatulla suomalaisen uskontotiedon kurssilla. Kyselyaineiston analyysissa keskitytään soveltavaan tehtävään, jossa opettajaopiskelijat arvioivat yläkouluikäisen monikielisen oppijan kirjoittamisen taitoa. Opetuskokeiluaineisto koostuu kahden opettajaopiskelijatiimin ääninauhoitetuista suunnittelupalavereista, ryhmähaastatteluista, videoiduista oppitunneista, opettajaopiskelijoiden yksilöpäiväkirjoista ja tutkijan tekemistä kenttämuistiinpanoista. Aineistot on pääosin analysoitu laadullisen sisällönanalyysin ja temaattisen analyysin menetelmin, mutta kyselyaineiston analyysissa tutkimusotetta täydennettiin määrällisellä analyysillä. Tulokset osoittivat, että aineenopettajaopiskelijoiden pedagoginen kielitieto heijastelee sekä formalistiseen perinteeseen pohjaavaa ajattelua että sosiokulttuurisen tradition ihannetta. Kuitenkin perinteinen näkökulma kieleen sanastona ja rakenteina oli selvästi hallitseva. S2-oppijan kehittyvän kielitaidon hahmottaminen suhteessa eri oppiaineiden haasteisiin oli opettajaopiskelijoille vaativaa. Niin ikään tiedonalan kielenkäytön jäsentäminen laajemmin kuin oppiaineen käsitteiden osalta osoittautui haastavaksi myös suomen kielen opettajaopiskelijoille. Tiedonalan eri merkityksen rakentamisen tavat jäivät irrallisiksi toisistaan eivätkä muodostaneet pedagogista jatkumoa, ja oppijoiden osallisuutta tukevien strategisten taitojen opetus vähäiseksi. Tulosten perusteella opettajankoulutuksen haasteena onkin tuottaa enemmän työkaluja kielitietoisten pedagogisten jatkumoiden suunnitteluun ja kollaboratiivisen, oppiainerajat ylittävän työskentelyn ohjaukseen.
YSO-asiasanat: aineenopettajat; opettajankoulutus; opetus; oppiminen; kielitietoinen opetus ja kasvatus; integroitu opetus; pedagogiikka; pedagoginen ajattelu; yhteisöllinen oppiminen; yhteistyö; oppiaineet; suomi toisena kielenä; toinen kieli; kielitaito; kielenkäyttö; sisällönanalyysi
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2019
