G5 Artikkeliväitöskirja
A follow-up study of childhood disabilities : pathways to adult-age education, employment and psychosocial wellbeing (2019)


Eloranta, A.-K. (2019). A follow-up study of childhood disabilities : pathways to adult-age education, employment and psychosocial wellbeing [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 155. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7948-5


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Eloranta, Anna-Kaija

eISBN: 978-951-39-7948-5

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2019

Sarjan numero: 155

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (74 sivua, 73 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7948-5

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lapsuudessa todettujen oppimisvaikeuksien yhteyksiä koulutukseen, työllisyyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin aikuisiässä. Ensimmäinen tavoite oli tutkia, missä määrin lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus (lukivaikeus) jatkuu aikuisuudessa ja jatkumisen yhteyksiä aikuisikään. Toinen tavoite oli tutkia eri oppimisvaikeustyyppien (lukivaikeus, matematiikan vaikeus ja yhtäaikainen luki- ja matematiikan vaikeus) yhteyttä masennukseen, ahdistukseen ja työttömyyteen aikuisena. Kolmas tavoite oli tunnistaa mitkä tekijät lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat oppimisvaikeuksien ja aikuisiän yhteyksiin. Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa: 1) aineistoa 48 aikuisesta, joilla oli lapsena todettu lukivaikeus ja heidän 37 verrokistaan, joilla ei ollut todettu lukivaikeutta ja 2), rekisteriaineistoa 430 oppimisvaikeustaustaisen aikuisen ja 2149 verrokin vuosittaisista, diagnoosien pohjalta saaduista korvauksista. Lukivaikeustaustaisista aikuisista 19:llä (39.6%) oli yhä lukusujuvuuden vaikeus. He olivat hitaampia nopeassa sarjallisessa nimeämisessä ja työttömyys oli heillä yleisempää kuin verrokeilla ja aikuisilla, joiden lukivaikeus ei ollut jatkunut. Lukivaikeustaustaiset aikuiset raportoivat sitä enemmän psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia mitä heikompi lukusujuvuus oli. Lukivaikeustaustaisten aikuisten koulutustaso oli keskimäärin matalampi kuin verrokkien. Lapsuuden oppimisvaikeudet olivat yhteydessä masennukseen, ahdistukseen ja työttömyyteen aikuisena riippumatta oppimisvaikeuden tyypistä. Nuoruusvaihe osoittautui keskeiseksi: nuoruudessa koetun tuen määrä lähiympäristöltä oli osaltaan yhteydessä siihen, jatkuivatko lukusujuvuuden ongelmat. Lisäksi psykiatriset ongelmat nuorena lisäsivät riskiä aikuisiän masennukseen, ahdistukseen ja työttömyyteen. Tulokset osoittavat, että oppimisvaikeus ei sinänsä ole suoraan yhteydessä aikuisiän ongelmiin, mutta vaikeuden jatkuminen tai vaikeuteen liittyvät toissijaiset ongelmat vaikuttavat aikuisikään. Tulosten perusteella oppimisvaikeustutkimuksessa tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, jossa huomioidaan sekä kognitiiviset että psykososiaaliset tekijät eri elämänvaiheissa. Erityisopetusta ja sosiaalista tukea henkilöille, joilla on oppimisvaikeus tulisi jatkaa myös nuoruusiän yli, koska sillä on merkitystä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla.


YSO-asiasanat: oppimisvaikeudet; lukihäiriöt; dysleksia; lapsuus; nuoruus; aikuisuus; aikuiset; nuoret aikuiset; kouluttautuminen; oppiminen; matematiikka; lukeminen; henkinen hyvinvointi; masennus; ahdistus; työllistyminen; työttömyys

Vapaat asiasanat: mathematical disability; follow-up; longitudinal


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019


Viimeisin päivitys 2021-09-06 klo 20:05