D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Epätyypilliset työajat ja työntekijöiden hyvinvointi (2019)

Oinas, T., Anttila, T., & Mustosmäki, A. (2019). Epätyypilliset työajat ja työntekijöiden hyvinvointi. Jyväskylän yliopisto; Työsuojelurahasto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7803-7

JYU-tekijät tai -toimittajat

Oinas, Tomi
Anttila, Timo
Mustosmäki, Armi

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Oinas, Tomi; Anttila, Timo; Mustosmäki, Armi

ISBN: 978-951-39-7802-0

eISBN: 978-951-39-7803-7

Julkaisuvuosi: 2019

Kirjan kokonaissivumäärä: 48

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto; Työsuojelurahasto

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7803-7

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7803-7

Tiivistelmä

Tässä hankkeessa tutkimme, miten jälkiteollinen, palveluvaltainen talous muuttaa työn ja vapaa-ajan käytäntöjä ja mitä merkitystä tällä on palkansaajien hyvinvoinnille. Tarkastelemme hyvinvointia sekä sosiaalisten suhteiden että terveyden näkökulmasta. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä iso osa epätyypillisiä työaikoja koskevasta julkisesta keskustelusta perustuu enemmän oletuksiin kuin empiiriseen tutkimustietoon. Ongelmana aikaisemmissa survey-tutkimuksissa on ollut epätyypillisten työaikojen luotettava tunnistaminen. Perinteisesti on kysytty iltatyön, yötyön tai viikonlopputyön tekemistä yleisellä tasolla esim. edellisen kuukauden jaksolla. Käytämme tässä tutkimuksessa erityisesti ajankäyttötutkimusten tarjoamaa rikasta aineistoa kuvaamaan työn ajoituksessa tapahtuneita muutoksia. Ajankäyttöaineiston päiväkirja-aineistoilla voidaan luoda kokonaiskuva suomalaisten päivittäisistä ja viikoittaisista työaikaprofiilista eli miten ilta, yö- ja viikonlopputyöstä muodostuu ajankäyttöä jäsentävä kokonaisuus. Ajankäyttöaineistojen tarjoamaa monipuolista tietoa on hyödynnetty kansainvälisessä työaikatutkimuksessa lisääntyvässä määrin, mutta tähän asti Suomessa ajankäyttöaineistojen hyödyntäminen on ollut vähäistä. Tässä raportissa tiivistämme tutkimuksen tuloksia, jotka perustuvat artikkelikäsikirjoituksiin tai joita on julkaistu tutkimusartikkelien muodossa. Tutkimushankkeen tulokset kertovat työn ajoituksen verkkaisista siirtymistä. Työn ajoitus on tilastoaineistojen valossa pysynyt teollisen normin mukaisena. Vuorokausirytmi nojaa edelleen ’kahdeksasta neljään’ tai ’yhdeksästä viiteen’ sijoittuvan päivittäisen työajan normiin. Myös työajan viikkorytmi perustuu edelleen viiden työpäivän viikkoon ja työstä vapaaseen viikonloppuun. Epätyypillisten työaikojen hyvinvointivaikutukset olivat moninaisia. Erityisesti isien lasten kanssa viettämä aika lisääntyi, jos työ ajoittui epätyypilliseen aikaan. Viikonloppuisin työskentely heijastui niin ikään työssäkäyvien muuhun ajankäyttöön. Tulosten perusteella työ viikonloppuisin merkitsee viikonlopun muuttumista ajankäytöllisesti arjen kaltaiseksi. Päivätyöstä poikkeavien työaikojen havaittiin myös lisäävän avioeroriskiä 10 vuoden seurantajaksolla. Kaiken kaikkiaan tulokset kertovat siitä, että epätyypillisten työaikojen merkitys on kahtalainen: toisaalta ne luovat uusia ja tasa-arvoisempia mahdollisuuksia arjen järjestämiseen, mutta toisaalta tuovat mukanaan myös aitoja riskejä.

YSO-asiasanat: työaika; työolot; työhyvinvointi; vuorotyö; hyvinvointi; vaikutukset; sosiaaliset suhteet; terveys

Liittyvät organisaatiot

Hankkeet, joissa julkaisu on tehty

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019