G5 Artikkeliväitöskirja
Mastering learning situations : self-regulation, executive functions and self-regulatory efficacy among elementary school pupils (2019)

Paananen, M. (2019). Mastering learning situations : self-regulation, executive functions and self-regulatory efficacy among elementary school pupils [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 149. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7928-7

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Paananen, Mika

eISBN: 978-951-39-7928-7

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2019

Sarjan numero: 149

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (51 sivua, 45 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7928-7

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Itsesäätely ja toiminnanohjauksen taidot kehittyvät ympäristön ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa – lapsi kohtaa ikävaiheeseensa sopivia odotuksia ja vaatimuksia, hänelle opetetaan toimintatapoja ja hän saa toiminnastaan palautetta. Itsesäätelyn onnistumista oppimistilanteissa tukee lapsen käsitys omasta pystyvyydestään hallita omaa toimintaansa, ajatteluaan ja tunteitaan. Tämä niin sanottu minäpystyvyys kehittyy ja muokkautuu neljästä eri kokemuslähteestä: aiemmat onnistumiskokemukset, vertaisoppiminen ja -kokemukset, ympäristön antama palaute ja suoritustilanteisiin liittyvät tunteet ja keholliset tuntemukset. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan ensinnäkin kyselylomakkeen tulosten pohjalta kouluikäisten lasten oppimistilanteisiin liittyvää itsesäätelyn minäpystyvyyttä ja sitä muokkaavia kokemuksia eli minäpystyvyyden lähteitä ja toiseksi kouluissa toteutettujen itsesäätelyn, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen intervention vaikutuksia tarkkaavuusongelmaisten oppilaiden oppimiseen ja työskentelyyn luokkatilanteissa. Kahden ensimmäisen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että tutkittavien ryhmässä itsesäätelyyn liittyvät minäpystyvyyden lähteet eli pystyvyyttä tukevat kokemukset vaihtelivat suuresti. Lisäksi koululaisen perustaitoihin liittyvillä vaikeuksilla oli kielteinen yhteys itsesäätelyn lähteisiin, itsesäätelyn minäpystyvyyteen sekä lähteiden ja minäpystyvyyden välisiin yhteyksiin. Nämä ryhmävaikutukset olivat havaittavissa vahvemmin tarkkaavuuden ongelmissa kuin lukemisen ja matematiikan oppimisen ongelmissa. Tulokset osoittivat myös, että kielteisten kehollisten ja emotionaalisten kokemusten runsas määrä oli yhteydessä keskimääräistä heikompaan itsesäätelyn minäpystyvyyteen. Väitöskirjan kolmas osatutkimus osoitti, että johdonmukaisesti toteutetuilla interventioilla voidaan vaikuttaa oppilaiden itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taitoihin sekä akateemisten perustaitojen kehitykseen. Interventiosta hyötyivät erityisesti ne lapset, joiden tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat olivat lieviä tai ”keskivaikeita” (65 % koeryhmän lapsista). Tämän väitöskirjan tulosten perusteella voidaan päätellä, että alakouluikäiset lapset pystyvät tunnistamaan itsesäätelyyn liittyviä kokemuksiaan ja että vaikeudet akateemisissa perustaidoissa tai tarkkaavuuden ongelmat altistavat heidät kokemuksille, jotka eivät vahvista luottamusta omiin kykyihin hallita oppimistilanteita. Tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että oppimista tukevien interventioiden tulisi harjoittaa akateemisten perustaitojen ohella itsesäätelyä sekä toiminnanohjauksen taitoja. Lisäksi interventioiden tulisi taata lapsille kokemuksia oppimistilanteiden hallinnasta ja sitä kautta vahvistaa itsesäätelyn minäpystyvyyttä.

YSO-asiasanat: opetustilanne; interventio; alakoulu; onnistuminen; alakoululaiset; oppimisvaikeudet; toiminnanohjaus (psykologia); itsesäätely (psykologia); minäkuva; tarkkaavaisuus; koululaiset; vuorovaikutus; itsetunto; ongelmat; oppiminen; kognitio; kouluikäiset; lapset (ikäryhmät); vertaisoppiminen; ympäristö; kokemukset

Vapaat asiasanat: self-regulation; self-regulatory efficacy; sources of self-efficacy; attention deficits; executive function deficits; leaning difficulties; intervention

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019