D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet (2019)


Keskinen, T., Lappalainen, A., Ojanen, H., Paloheimo, A., Ruuhijärvi, J., & Ruokonen, T. (2019). Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet. Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 73/2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-845-6


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Keskinen, Tapio; Lappalainen, Antti; Ojanen, Hannu; Paloheimo, Aurora; Ruuhijärvi, Jukka; Ruokonen, Timo

ISBN: 978-952-326-844-9

eISBN: 978-952-326-845-6

Lehti tai sarja: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

ISSN: 2342-7647

eISSN: 2342-7639

Julkaisuvuosi: 2019

Sarjan numero: 73/2019

Kirjan kokonaissivumäärä: 31

Kustantaja: Luonnonvarakeskus

Kustannuspaikka: Helsinki

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-845-6

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tämä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelua tukeva aluesuunnitteluluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä osana Euroopan meri ja kalatalousrahaston rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvää ”Pilotit kalatalouden aluesuunnittelussa”- hanketta. Yhteistyössä ovat olleet mukana Keski-Suomen ja Hämeen kalatalouskeskukset sekä Päijänteen molemmat kalastus/kalatalousalueet.
Tavoitteena oli laatia esimerkki siitä, miten erilaisia tietolähteitä voidaan hyödyntää laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kalastuslain 36§ mukaisia aluemäärityksiä. Suunnittelualue oli Päijänteen pääallas. Kalatalousalueisiin kuuluvat pienemmät vesistöt jätettiin pääsääntöisesti suunnittelun ulkopuolelle. Tavoitteena ei ole ollut tehdä valmista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, vaan esimerkinomaisesti tuottaa ehdotuksia aluemäärityksistä kalatalousalueen päätöksenteon pohjaksi. Paikkatiedon määrä ja käsittelymahdollisuudet ovat kasvaneet viime vuosina. Yhtenä tavoitteena tässä työssä on ollut paikkatiedon hyödyntämisen demonstrointi käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa.
Kalataloudellisesti merkittävät alueet sisältävät järvitaimenkannan kannalta oleelliset alueet sekä kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen kannalta tärkeät alueet. Taustatietoina käytettiin olemassa olevaa tietoa järvitaimenen lisääntymisalueista ja tärkeiksi alueiksi määritettiin lisääntymisjokien edustat järvialueella. Näillä alueilla mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä päättää kalatalousalue. Tieto vapaa-ajankalastuksen sijoittumisesta perustui kalastuksenvalvonnassa tehtyihin havaintoihin. Kaupallisen kalastuksen käyttämät alueet perustuivat kaupallisten kalastajien haastatteluhin.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuviksi alueiksi määritetyille alueille ELY-keskus voi tietyin ehdoin myöntää luvan kaupalliseen kalastukseen, mikäli kalastaja ja kalastusoikeuden haltija eivät pääse sopimukseen (KL 13§). Nämä alueet määritettiin Päijänteelle pyydyksittäin. Periaatteena oli, että alue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva, mikäli jokin tekijä ei sitä erikseen estä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi vilkas vesiliikenne troolikalastuksessa tai järvitaimenen kannalta tärkeät alueet verkkopyynnissä. Toisaalta koko suunnittelualuetta ehdotetaan katiskakalastukselle tai täplärapujen pyynnille hyvin soveltuvaksi alueeksi. Joillekin pyydyksille tuotettiin vaihtoehtoisia aluemäärityksiä päätöksentekoa varten.
Kalataloudellinen suunnittelu on hyvin paljon aluesuunnittelua. Käytetyt menetelmät ja aineistot on pyritty kuvaamaan niin, että niitä voidaan hyödyntää kalataloudellisessa aluesuunnittelussa muuallakin.


YSO-asiasanat: kalastus; kalastusalueet; aluesuunnittelu

Vapaat asiasanat: kaupallinen kalastus; kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma; aluesuunnittelu


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019


Viimeisin päivitys 2021-08-06 klo 19:51