B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä
Uusi hengityksen filosofia (2018)

Berndtson, P. (2018). Uusi hengityksen filosofia. Ajatus : Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja, 75, 485-492. https://journal.fi/ajatus/article/view/77529

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Berndtson, Petri

Lehti tai sarja: Ajatus : Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja

ISSN: 0355-1725

Julkaisuvuosi: 2018

Volyymi: 75

Artikkelin sivunumerot: 485-492

Kustantaja: Suomen Filosofinen Yhdistys ry

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: https://journal.fi/ajatus/article/view/77529

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Viivästetysti avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79427

Lisätietoja: Lectio praecursoria 28.9.2018

Tiivistelmä

Hengitys on hyvin harvinainen teema filosofiassa. Aiemmin hengitystä filosofisena kysymyksenä ovat tarkastelleet mm. Luce Irigaray ja David Kleinberg-Levin. Väitöskirjatutkimuksessani Phenomenological Ontology of Breathing tutkin fenomenologisesti hengityksen filosofiaa, so. miten hengittäminen voisi olla filosofinen kysymys ja miten eletty kokemus hengityksestä voisi mahdollisesti avata ja jäsentää meille aivan uuden tavan tehdä filosofiaa. Väitöskirjani lähtökohtana on aiemmin tutkimattomat Maurice Merleau-Pontyn fenomenologiset huomiot hengityksestä. Näiden Merleau-Pontyn hengitystä koskevien huomioiden pohjalta pyrin jäsentämään uuden fenomenologisen käsityksen hengityksestä. Tämä uusi fenomenologinen käsitys hengityksestä ei perustu fysiologis-luonnontieteelliseen näkemykseen hengityksestä kaasujen vaihteluna ja soluhengityksenä, vaan kokemukselliseen ymmärrykseen hengityksestä kehollisena maailmasuhteena. Hengittävä maailmasuhde on hengittävän kehon ja avoimen ja näkymättömän ilmapiirin, so. ilman atmosfäärin, välistä vuorovaikutusta. Tähän uuteen kokemukselliseen hengitys-käsitykseen perustuen pohdin, miten filosofia voitaisiin mahdollisesti aloittaa uudelleen hengityksen filosofia. Tämä uusi filosofia ei olisi olio- tai persoonaorientoitunut, vaan ilmapiiriorientoitunut filosofia. Merleau-Pontyn fenomenologisen filosofian lisäksi erityisesti Gaston Bachelardin elementaalinen ajattelu ilmasta ja ilman runoilijoista on avittanut väitöskirjatutkimustani tähän uuteen filosofiseen orientaatioon. Bachelardin tarkastelemat ilman runoilijat runoudessaan inspiroituneesti seuraavat ja kuuntelevat kosmista hengitystä pyrkien ilmaisemaan sanoin sen hiljaista viisautta. Väitöskirjassani pyrin kuuntelemaan fenomenologisen filosofian kontekstissa ilman runoilijoiden inspiroimana tätä kosmis-elementaalisen hengittävän ilman hiljaista viisautta. Pyrkimykseni synnyttää tämä uusi hengityksen filosofia kulkee käsi kädessä Irigarayn toiveen kanssa uudesta hengityksen kulttuurin kultivoimisesta.

YSO-asiasanat: hengitys; tietoisuus; ilma; ilmapiiri; fenomenologia; poetiikka; kuunteleminen

Vapaat asiasanat: hengityksen kultivointi; hengittävä tietoisuus; Merleau-Ponty, Maurice; Bachelard, Gaston; Irigaray, Luce

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019