G5 Artikkeliväitöskirja
Building bridges : Exploration of music analysis methods in improvisational music therapy research and clinical work (2020)

Snape, N. (2020). Building bridges : Exploration of music analysis methods in improvisational music therapy research and clinical work [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 177. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8018-4

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Snape, Nerdinga

eISBN: 978-951-39-8018-4

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 177

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8018-4

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Musiikkiterapiassa, jossa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä, tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi. On olemassa lukuisia mahdollisia musiikkianalyysimenetelmiä, mutta toistaiseksi vain vähän ohjeita liittyen seikkoihin, jotka olisi syytä huomioida valittaessa menetelmiä kulloistakin tapausta varten. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa. Työn tavoitteena on 1) osoittaa, millä tavoin useiden eri musiikkianalyysimenetelmien tulokset vertautuvat keskenään, 2) tarkastella seikkoja, jotka vaikuttavat musiikkiterapeuttien musiikkianalyysimenetelmien valintoihin, käyttöön ja asenteisiin, sekä 3) tarkastella ohjelmistoavusteisen musiikkianalyysin käyttöä masennuksen arvioinnissa. Tämä väitöstutkimus perustuu kolmeen aineistoltaan erilaiseen tutkimukseen (monimenetelmätutkimus, laadullinen tutkimus ja määrällinen tutkimus), joista on johdettu neljä tutkimusartikkelia. Artikkeli I, joka on musiikkianalyysimenetelmien triangulaatio, esittelee uuden lähestymistavan musiikkianalyysimenetelmien luokitteluun. Artikkelissa II esitellään ankkuroitu teoria musiikkianalyysimenetelmien käytöstä. Tutkimus ehdottaa terapeutin ammatillisen vapauden – ammatillisten velvollisuuksien ja luovien impulssien välisen jännitteen – olevan keskeinen seikka, joka vaikuttaa musiikkiterapeutin musiikkianalyysiin ja analyysimenetelmien valintaan. Artikkeli III käsittelee ohjelmistoavusteisen musiikkianalyysin mahdollisuuksia masennuksen musiikkiterapeuttisssa hoidossa, ja Artikkeli IV tarkastelee ohjelmistoavusteista musiikkianalyysiä ja masentuneen tunteita. Artikkelit III ja IV osoittavat erinäisiä yhteyksiä analyysiohjelmiston avulla havaittujen musiikillisten piirteiden, masennuksen ja tunteiden välillä. Väitöskirjassa esitetään suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapian kliinisiin ja tutkimustarkoituksiin, sekä vertaillaan eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa.

YSO-asiasanat: masennus; musiikkiterapia; musiikkianalyysi; nuotinnokset; triangulaatio (tutkimus)

Vapaat asiasanat: kuulonvarainen musiikkianalyysi; nuotinnosperusteinen musiikkianalyysi; ohjelmistopohjainen musiikkianalyysi; aineiston triangulaatio

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2020