G5 Artikkeliväitöskirja
Coping with diversity in higher education in the European Higher Education Area : The case of quality assurance (2020)

Ala-Vähälä, T. (2020). Coping with diversity in higher education in the European Higher Education Area : The case of quality assurance [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 183. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8025-2

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ala-Vähälä, Timo

eISBN: 978-951-39-8025-2

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 183

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8025-2

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tutkimuksen kohteena on laadunvarmistuksen monimuotoisuus Bolognan prosessin jäsenmaiden keskuudessa sekä ne politiikkaprosessit, joiden tavoitteena on ollut hallita monimuotoisuutta ja sen tuottamia haasteita. Väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja neljästä artikkelista. Tutkimuksen tulokset sekä aiempi tutkimuskirjallisuus vahvistavat olettaman laadunvarmistuksen monimuotoisuudesta, siihen liittyvän käsitteellisen ja terminologisen sekavuuden sekä läpinäkyvyyteen liittyvät ongelmat. Bologna prosessi on vastannut kahdella tapaa korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen monimuotoisuuden haasteisiin: (a) määrittelemällä standardeja, jotka ohjaavat laadunvarmistuksen yksikköjen toimintaa sekä (b) perustamalla eurooppalaisella tasolla toimivan laadunvarmistusyksikköjen rekisterin, johon hyväksytään vain laadunvarmistuksen standardeja vastaavat yksiköt. Bolognan prosessin aikana Euroopan komissio on pyrkinyt kohti koulutuksen lopputuloksia arvioivia laadunvarmistuksen järjestelmiä, joissa arvioinnin kriteerit olisi kytketty korkeakoulutuksen eurooppalaisiin viitekehyksiin, kun taas Euroopan yliopistoliitto (EUA) on kannattanut järjestelmää, jossa laadunvarmistuksen standardit kohdistuisivat laadunvarmistuksen menettelytapoihin ja tukisivat yliopistojen ja korkeakoulujen johdon työtä. Laadunvarmistuksen eurooppalaisen tason rakenteiden osalta sekä Euroopan yliopistoliitto (EUA) että eurooppalaisten arviointitoimijoiden järjestö ENQA ovat esittäneet järjestelmiä, joka antaisivat esittäjäorganisaatioille itselleen ja niiden jäsenorganisaatioille, eli joko yliopistoille ja korkeakouluille tai ulkoisen laadunvarmistuksen yksiköille. Euroopan komissio puolestaan ehdotti järjestelmää, joka olisi ollut riippumaton yksittäisistä etujärjestöistä. Prosessin lopputuloksena syntynyt organisaatio, Euroopan laadunvarmistusyksikköjen rekisteri, on toteutukseltaan lähinnä komission esittämää mallia, vaikka siinä on myös EUA:n ja ENQAN ehdottamia ja kokeilemia ominaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eurooppalaisen tason ja kansallisen tason välisiä jännitteitä poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimus osoittaa, että eurooppalaisen tason sitoutusten kääntäminen kansallisen tason toimintaympäristöön on liittänyt uudistukset kansallisesti tärkeisiin uudistushankkeisiin ja heikentänyt yhteyttä tavoitteisiin, joiden pohjalta eurooppalaisen tason sitoumuksista sovittiin. Lisäksi vaikuttaa siltä, että komissio on pyrkinyt etäännyttämään laadunvarmistuksen järjestelmiä kansallisista toimintayhteyksistä kohti rajat ylittäviä rakenteita, mutta Bolognan prosessin jäsenmaat ovat suhtautuneet vastahakoisesti tähän kehityssuuntaan.

YSO-asiasanat: korkea-asteen koulutus; laadunvarmistus; Bolognan prosessi

Vapaat asiasanat: eurooppalainen korkeakoulutusalue

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020