D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Varhaiskasvatuksen laatu arjessa : varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (2019)
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M.-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A., & Hjelt, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa : varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 15:2019. https://karvi.fi/publication/varhaiskasvatuksen-laatu-arjessa-varhaiskasvatussuunnitelmien-toteutuminen-paivakodeissa-ja-perhepaivahoidossa/
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Repo, Laura; Paananen, Maiju; Eskelinen, Mervi; Mattila, Virpi; Lerkkanen, Marja-Kristiina; Gammelgård, Lillemor; Ulvinen, Jyri; Marjanen, Jukka; Kivistö, Anne; Hjelt, Hanna
ISBN: 978-952-206-540-7
eISBN: 978-952-206-541-4
Lehti tai sarja: Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
ISSN: 2342-4176
eISSN: 2342-4184
Julkaisuvuosi: 2019
Sarjan numero: 15:2019
Kirjan kokonaissivumäärä: 169
Kustantaja: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://karvi.fi/publication/varhaiskasvatuksen-laatu-arjessa-varhaiskasvatussuunnitelmien-toteutuminen-paivakodeissa-ja-perhepaivahoidossa/
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
kehittämistä ohjaava ja velvoittava asiakirja. Perusteiden laatimista ohjaa varhaiskasvatuslaki
(540/2018), jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä sen tavoitteista. Perusteiden
tarkoituksena on ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä sekä määrätä varhaiskasvatuksen
toteuttamisen keskeisistä sisällöistä.Tämä arviointi on kaksiosaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa koskevan arvioinnin toinen osa. Ensimmäinen osa koski varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoa ja sisältöjä, ja se julkaistiin syksyllä 2018. Käsillä olevassa arvioinnissa tuotetaan tietoa varhaiskasvatuksen laadusta arvioimalla varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumista sekä päiväkotien että perhepäivähoidon arjessa. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, miten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden asettamat tavoitteet toteutuvat päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä raportoida niitä tekijöitä, jotka edistävät tai estävät perusteiden toteutumista. Koska tämänkaltaista arviointia ei ole aiemmin Suomessa tehty, voidaan käsillä olevan avulla saada ensimmäistä kertaa kokonaiskuva varhaiskasvatuksen sisällöllisen toteutumisen kansallisesta laadusta. Tietoa varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta kerättiin kyselyillä kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen johtajilta, opettajilta ja lastenhoitajilta sekä kunnallisilta perhepäivähoitajilta. Vastaajat valittiin kolmiasteisella ryväsotannalla. Arvioinnin kohteena oli varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagoginen toiminta, jota he itse arvioivat suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi henkilöstö arvioi myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöä sekä niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka mahdollistavat suunnitelmien toteutumisen. Aineisto oli sekä määrällinen että laadullinen. Henkilöstön vastausprosentti oli 54, päiväkotien johtajien 60 ja perhepäivähoitajien niin ikään 54. Arvioinnin mukaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden asettamat sisällölliset tavoitteet
eivät kaikkialla toteudu perusteiden edellyttämällä tavalla. Suuressa osassa päiväkoteja varhaiskasvatuksen sisällölliset tavoitteet toteutuvat pääosin hyvin, mutta osassa päiväkoteja ja perhepäivähoitoryhmiä tavoitteet toteutuvat heikosti. Arvioinnin mukaan varhaiskasvatuksessa koetaan olevan turvallista ja ryhmissä on myönteinenilmapiiri. Lapsen oikeus leikkiin ja leikkipedagogiikkaan toteutuvat pääosin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Sen sijaan puutteita havaittiin erityisesti alle kolmevuotiaiden pedagogiikassa. Lisäksi taidekasvatuksen, ilmaisun, musiikin, liikunnan, lukutaidon valmiuksia ja monilukutaitoa vahvistavan toiminnan sisällöissä on monin paikoin heikkouksia.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteuttamista edesauttoivat hyvä pedagoginen johtaminen sekä riittävän konkreettinen paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi toteuttamista edisti oikein kohdennettu henkilöstön täydennyskoulutus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumisen esteenä olivat vastaavasti puutteet toiminnan rakenteellisissa tekijöissä, kuten henkilöstön vaihtuvuudessa ja johtamisen rakenteissa, sekä henkilöstön pedagogisessa osaamisessa. Esiteltyjen tulosten pohjalta raportissa esitetään toimenpidesuosituksia varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen tueksi. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muuttaminen siten, että varhaiskasvatuksessa toteutuu leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuva
monipuolinen pedagoginen toiminta, edellyttää järjestäjien sekä päättäjien yhteistä tahtotilaa
varhaiskasvatuksen riittävään resurssointiin. Tämä pitää sisällään laadukkaan peruskoulutuksen
saaneen henkilöstön riittävyyden ja pysyvyyden sekä oikein suunnatun ja riittävän täydennyskoulutuksen turvaamisen. Arviointi antaa aihetta myös arvioida tarkemmin varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmää.
YSO-asiasanat: varhaiskasvatus; varhaiskasvatussuunnitelmat; laatu; leikkiminen; leikkipedagogiikka; liikunta; taidekasvatus; kulttuuriperintö
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2019