G5 Artikkeliväitöskirja
Neural and mechanical function of flexor hallucis longus at different walking speeds and in different footwear (2019)

Péter, A. (2019). Neural and mechanical function of flexor hallucis longus at different walking speeds and in different footwear [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 178. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8013-9

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Péter, Annamária

eISBN: 978-951-39-8013-9

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2019

Sarjan numero: 178

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (71 sivua, 19 sivua useina numerointijaksoina, 21 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8013-9

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Kävelyssä nilkan ojennukseen osallistuvat lihakset ovat merkittävässä roolissa erityisesti kontaktivaiheen kehoa eteenpäin työntävässä vaiheessa. Kolmipäisen pohjelihaksen lisäksi syvemmät pohjelihakset, kuten isovarpaan pitkä koukistajalihas (flexor hallucis longus, FHL), osallistuvat nilkan ojentamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kävelynopeuden vaikutuksia FHL:n lihasaktiivisuuteen, lihas-solukimppujen toimintaan ja isovarpaaseen kohdistuviin reaktiovoimiin kävelyn aikana. Lisäksi tutkittiin lihasaktiivisuuksia eri jalkineilla itsevalitulla kävelynopeudella. Lihaksen pinnalta mitatun lihasaktiivisuuden (elektromyografian, EMG) lisäksi EMG:tä mitattiin lihasten sisältä lankaelektrodeilla, ja EMG-signaalien amplitudien ja ajoitusten yhteneväisyyksiä näillä menetelmillä vertailtiin FHL-lihaksesta, leveästä kantalihaksesta, kaksoiskantalihaksesta sekä etummaisesta säärilihaksesta. Oletuksen mukaisesti isovarpaan pitkä koukistajalihas oli erittäin aktiivinen kävelyn työntövaiheessa samoin kuin muut nilkkaa ojentavat lihakset. Suurempi kävelynopeus oli yhteydessä korkeampaan FHL:n EMG-aktiivisuuteen ja suurempiin voimiin isovarpaan alla. Tämä viittaa isovarpaan pitkän koukistajalihaksen suhteellisen merkityksen lisääntymiseen suuremmilla kävelynopeuksilla. Isovarpaan pitkän koukistajalihaksen lihassolukimput toimivat lähes vakiopituudella koko kontaktivaiheen ajan hitaassa kävelyssä, mutta suuremmilla kävelynopeuksilla FHL työskenteli konsentrisesti. Tämä toimintatapa on samankaltainen kuin sisemmän kaksoiskantalihaksen lihas-solukimpun mekaniikka kävelyssä. Onkin huomattava, että kaksoiskantalihaksella ja FHL:lla on samankaltaisia rakenteellisia ominaisuuksia. Kun verrattiin pinta- ja lanka-EMG -menetelmiä, ~60% tapauksissa pinta-EMG ei vastannut lanka-EMG:n tuloksia. Useimmilla tutkittavilla jalkineilla kävely vaati suurempaan aktiivisuutta nilkkaa ojentavilta lihaksilta kävelyn työntövaiheessa kuin sandaaleilla tai paljasjaloin kävely. Yksilöllinen vaihtelu oli kuitenkin huomattavaa. Jalkineilla kävellessä lihasten huippuaktiivisuus ajoittui kontaktivaiheessa samaan kohtaan kaikilla osallistujilla. Tämä voi johtua siitä, että kengät rajoittavat yksilökohtaisia luonnollisia jalkaterän ja nilkan toimintoja, ja täten rajoittavat liikemallia. Tämä tutkielma tarjoaa in vivo todisteita isovarpaan pitkän koukistajalihaksen tärkeästä roolista kävelyssä. Tulevissa tutkimuksissa tämän tutkimuksen menetelmiä voisi soveltaa tutkittaessa henkilöitä, joilla on akillesjänteen tendinopatia tai matala jalkaholvi, jotka liittyvät muuttuneeseen morfologiaan ja luultavasti myös muuttuneeseen lihaksen toimintaan.

YSO-asiasanat: lihakset; kävely; jalkineet; voima; nilkat; lihassolut; lihasaktiivisuus; varpaat

Vapaat asiasanat: kävelynopeus; reaktiovoima; plantaarifleksio; lihassolukimput; koukistajalihakset; isovarpaan pitkä koukistajalihas

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2019