G5 Artikkeliväitöskirja
Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and the underlying cognitive mechanisms (2020)

Korpipää, H. (2020). Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and the underlying cognitive mechanisms [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 181. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8023-8

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Korpipää, Heidi

eISBN: 978-951-39-8023-8

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 181

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (61 sivua, 31 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8023-8

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Luku- ja laskutaidon sujuvuus ovat koulumenestyksen kannalta keskeisiä taitoja. Aikaisemmissa tutkimuksissa näiden taitojen on havaittu olevan melko voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, ja luku- ja laskutaidon ongelmien yhteisesiintymisen tiedetään olevan yleistä. Tähän saakka luku- ja laskutaidon kehitystä on kuitenkin tutkittu lähinnä toisistaan erillään, ja tietoa siitä miten voimakkaasti näiden taitojen kehitys on yhteydessä toisiinsa läpi kouluvuosien, ja minkälaiset alkuvalmiudet tai niiden yhdistelmät tätä yhteyttä ennustavat kehityksen eri vaiheissa, on vähän. Tieto luku- ja laskutaidon kehityksen yhteyden pysyvyydestä ja sen ennustajista on tärkeää päällekkäisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kolmen eri osatutkimuksen avulla lisätä ymmärrystä luku- ja laskutaidon kehityksen päällekkäisyydestä ja yhteisestä tiedonkäsittelytaustasta peruskoulun aikana. Ensimmäinen osatutkimus tarkasteli luku- ja laskutaidon päällekkäisyyden pysyvyyttä ja ennustajia (lukemisen ja laskemisen erilaiset alkuvalmiudet, yleisemmät tiedonkäsittelytaidot ja vanhempien koulutus) peruskoulun 1. luokalta 7. luokalle. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin yksilöllisiä eroja lukemisen ja laskemisen alkuvalmiuksien muodostamissa profiileissa sekä näiden profiilien yhteyttä luku- ja laskutaitoon ja näiden taitojen päällekkäisyyteen 1. ja 7. luokalla. Kolmannessa osatutkimuksessa selvitettiin keskosuuden muodostamaa riskiä samanaikaisille luku- ja laskutaidon kehityksen viiveille koulun alkaessa. Tulokset osoittivat, että 1. luokalla n. 40–50% ja 7. luokalla n. 30–35% luku- ja laskutaidossa ilmenevästä vaihtelusta on näille taidoille yhteistä, ja n. 30 % yhteisvaihtelusta on yli ajan 1. luokalta 7. luokalle ilmenevää. Tulokset myös osoittivat, että tämä yhteys selittyy osittain luku- ja laskutaidon yhteisellä tiedonkäsittelytaustalla erityisesti alkuvalmiuksissa, jotka ovat yhteydessä luku- ja laskutaidon automatisoitumiseen (nopean nimeämisen taidot, lukujonotaidot). Lisäksi tulokset osoittivat, että lasten välillä on yksilöllisiä eroja luku- ja laskutaidon alkuvalmiuksien muodostamissa taitoprofiileissa, jotka ennustavat eri tavoin luku- ja laskutaidon yhteyttä 1. ja 7. luokalla. Valtaosalla lapsista (n. 65%) havaittiin voimakas yhteisvaihtelu sekä esikouluiän alkuvalmiuksien välillä, että luku- ja laskutaidon välillä 1. ja 7. luokilla. Tulokset myös osoittivat, että ennenaikaisesti syntyneiden lasten täysiaikaisina syntyneitä lapsia keskimäärin alhaisempi taitotaso luku- ja laskutaidossa liittyy näiden taitojen yhteiseen taitotasoon ja tiedonkäsittelytaustaan. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittivat, että luku- ja laskutaito kehittyvät yhtä matkaa kehityksen eri vaiheissa osittain yhteisen tiedonkäsittelytaustan vuoksi. Tämän vuoksi erityisesti niiden lasten taitojen kehitystä, joilla ilmenee ongelmia toisella näistä alueista koulussa tai jo esikouluiässä, tulisi seurata myös toisella alueella.

YSO-asiasanat: taidot; lukutaito; lukeminen; matemaattiset taidot; aritmetiikka; kognitio; kognitiiviset taidot; fonologinen tietoisuus; kielellinen tietoisuus; keskoset; esikoulu; alakoulu; yläkoulu; kehitys; kasvatuspsykologia

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020