G4 Monografiaväitöskirja
Taking the language of the past seriously : the linguistic turns in Finnish and Swedish history dissertations, 1970-2010 (2020)

Partti, K. (2020). Taking the language of the past seriously : the linguistic turns in Finnish and Swedish history dissertations, 1970-2010 [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 174. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7991-1

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Partti, Kenneth

eISBN: 978-951-39-7991-1

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 174

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (183 sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7991-1

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Kielellinen käänne on siirtänyt historiantutkimuksen kiinnostusta selvemmin kohti menneisyyden kielen problematisointia. Tässä tutkimuksessa kielellinen käänne on jaettu viiteen eri lähestymistapaan: käsitehistoriaan, lingvistiseen kontekstualismiin, diskursiivisuuteen, sukupuolen kielellisen konstruoinnin historiaan sekä narratiivisuuteen. Tämä jaottelu perustuu kansainvälisiin senioriteoreetikoihin (etupäässä R. Koselleck, Q. Skinner, J. Scott, H. White, M. Foucault) sekä heidän töihinsä, jotka edustavat kielellisten käänteiden ensimmäistä aaltoa historiantutkimuksessa. Kielellisillä käänteillä on siis ulkomainen alkuperä, ja ne ovat rantautuneet asteittain Suomeen ja Ruotsiin. Menetelmä- ja teoriasovellukset ovat jo täällä olemassa olleiden perinteiden ja ulkopuolelta tulleiden metodivirtausten sekoitusta. Analysoimalla näissä maissa puolustettuja historian väitöskirjoja vuosilta 1970–2010 sekä arvioita niistä havaitaan maiden välillä eroja ja yhtäläisyyksiä historiantutkimuksessa. Alle 10% kaikista väitöskirjoista sisältää viittauksen kielellisiin käänteisiin: Suomen tapauksessa luku on noin 9%, Ruotsin tapauksessa 6%. Kielelliset käänteet itsessään ovat monimuotoistuneet sekä kansainvälisissä että kansallisissa debateissa. Niiden vaikutus suomalaiseen ja ruotsalaiseen historiantutkimukseen on ollut huomattava mutta ei kokonaisvaltainen. Kielen rooli ja olemus on tunnustettu yhä laajemmin ja syvemmin viime vuosikymmeninä, mutta kielellisesti suuntautuneet menetelmälliset sovellukset ovat pysyneet vähemmistön suuntauksena. Kielellisten käänteiden omaksumisen tahti ja muuntautuminen kertoo myös maiden historiografisesta tilanteesta laajemmin. Suomessa yleisen historian oppiaine on pitkän tradition myötä kansainvälisesti suuntautunut, ja kielellisesti suuntautuneiden menetelmien soveltaminen osoittaa myös osaltaan tämän. Ruotsissa puolestaan aate- ja oppihistoria (idé- och lärdomshistoria) on luonut linkkejä menetelmällisten lähtökohtiensa ja kielellisen kontekstualismin tai käsitehistorian välille. Molemmissa maissa historiantutkijat ovat käyttäneet kielellisesti suuntautuneita menetelmiä paikallisissa ja kansallisissa sovelluksissaan, mutta tahti ja kattavuus on ollut Suomessa nopeampi ja kattavampi. Tämä heijastaa pienemmän kansallisvaltion avoimuutta kansainvälisten keskustelujen suuntaan.

YSO-asiasanat: historia; käsitehistoria; aatehistoria; historiankäsitys; historiantutkimus; genretutkimus; kielitiede; kieli ja kielet; kontekstuaalisuus; diskurssi; narratiivisuus; menneisyys; väitöskirjat

Vapaat asiasanat: historiography; linguistic turn; methodology; reception; Finland and Sweden; comparative history

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020