D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja : arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa (2020)
Goman, J., Rumpu, N., Kiesi, J., Hietala, R., Hilpinen, M., Kankkonen, H., Kjäldman, I.-O., Niinistö-Sivuranta, S., Nykänen, S., Pantsar, T., Piilonen, H., Raudasoja, A., Siippainen, M., Toni, A., & Vuorinen, R. (2020). Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja : arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 6:2020. https://karvi.fi/publication/vaihtoehtoja-valintoja-ja-uusia-alkuja-arviointi-nuorten-opintopolusta-ja-ohjauksesta-perusopetuksen-ja-toisen-asteen-nivelkohdassa/
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Goman, Jani; Rumpu, Niina; Kiesi, Johanna; Hietala, Risto; Hilpinen, Merja; Kankkonen, Hans; Kjäldman, Ismo-Olav; Niinistö-Sivuranta, Susanna; Nykänen, Seija; Pantsar, Tytti; et al.
ISBN: 978-952-206-525-4
eISBN: 978-952-206-526-1
Lehti tai sarja: Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
ISSN: 2342-4176
eISSN: 2342-4184
Julkaisuvuosi: 2020
Sarjan numero: 6:2020
Kirjan kokonaissivumäärä: 258
Kustantaja: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://karvi.fi/publication/vaihtoehtoja-valintoja-ja-uusia-alkuja-arviointi-nuorten-opintopolusta-ja-ohjauksesta-perusopetuksen-ja-toisen-asteen-nivelkohdassa/
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Arvioinnissa selvitettiin myös yhteishaun ja muiden koulutukseen hakeutumismuotojen toimivuutta. Nivelvaiheyhteistyön osalta arvioitiin opetuksen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä eri koulutusasteiden kesken sekä nuorisotyön ja TE-palvelujen kanssa. Arviointitietoa hankittiin kyselyillä opetuksen, koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjiltä (n = 458) sekä toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa aloittaneilta opiskelijoilta (n = 15 443).
Arviointitulosten mukaan perusopetuksessa jatko-opintoihin ja uravalintoihin ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat pääosin hyvällä tasolla. Valtaosa opiskelijoista oli saanut tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun, ja enemmistö koki itsetuntemuksensa sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojensa kehittyneet hyvin peruskoulussa. Myös opetuksen järjestäjät pitivät yksilöohjauksen toteutumista vahvuutena. Sen sijaan ryhmämuotoinen ohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen ohjauksessa eivät toteudu yhtä hyvin. Lisäksi digitalisaation mahdollisuuksia tulisi hyödyntää ohjauksessa systemaattisemmin ja luokkamuotoista ohjausta kehittää tukemaan entistä paremmin oppilaiden jatko-opintojen pohdintaa, suunnittelua ja päätöksentekoa. Kehittämisen tarpeita on myös jatko-opintopaikkoihin tutustumismahdollisuuksien järjestämisessä. Lisäksi työelämään tutustumista ja TET-jaksoja tulee kehittää menetelmällisesti niin, että ne palvelevat oppilaita paremmin jatko-opintoihin ja uravalintoihin liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Yhteisvalinnan hakumenettelyt toisen asteen koulutukseen toimivat hyvin, mutta harkintaan perustuvasta valinnasta erityisesti perusopetuksen järjestäjät toivoivat enemmän tietoa ja selkeämpiä ohjeita. Ammatilliseen koulutukseen jatkuvan haun kautta opiskelemaan tulleet opiskelijat kokivat hakemisen olleen sujuvaa ja opiskelijavalinnasta tiedottamisen toimivaa. Järjestäjien tulee kuitenkin kehittää valintaperusteista tiedottamista sekä neuvontaa ja ohjausta hakeutumisvaiheessa. Myös jatko-ohjausta niissä tilanteissa, joissa hakijaa ei valita hakemaansa koulutukseen tai oppilaitoksessa ei ole tarjolla hakijalle soveltuvaa koulutusta, tulee kehittää.
Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus opintojen alkuvaiheessa ovat pääosin hyvällä tasolla. Opiskelijat olivat saaneet tarvitsemaansa tietoa opintojen tavoitteista ja sisällöistä. Opiskelijoiden tarpeita ja tavoitteita huomioidaan melko hyvin opintojen suunnittelussa, mutta heidän elämäntilannettaan tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin, ja oppimisen vaikeuksiin ja oppimistaitoihin liittyvässä tarvelähtöisessä tuessa on kehitettävää molemmilla sektoreilla.
Opintojen alkuvaiheessa yksilöohjaus on vahvuus sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa koulutuksessa. Myös ryhmäohjaus on arviointitulosten mukaan toimivaa. Opiskelijoiden vertaistuki ja teknologian hyödyntäminen ohjauksessa tulisi kuitenkin huomioida paremmin myös toisella asteella.
Opiskelijoiden mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta toteutuu hyvin valmentavissa, valmistavissa ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Valtaosa opiskelijoista koki, että heillä oli ollut tarvittaessa mahdollisuus keskustella kahden kesken ohjaajan tai opettajan kanssa. Enemmistö niistä, joilla oli ollut opiskelussa ongelmia, koki saaneensa apua niihin. Osa opiskelijoista olisi kuitenkin kaivannut enemmän tukea ja yksilöllisistä tarpeista lähtevää ohjausta. Opiskelijoiden elämäntilanteen ja vertaistuen entistä parempi huomiointi osana ohjausta on tärkeää myös nivelvaiheen koulutuksissa. Opiskelijoita koskevaa tiedonsiirtoa perusopetuksen ja nivelvaiheen koulutusten välillä tulee kehittää.
Vaikka ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus ovat nivelvaiheessa pääosin hyvällä tasolla, osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän ohjausta jatko-opintojen pohdintaan ja valintaan peruskoulussa. Erityisesti silloin, kun nuorella on vaikeuksia suunnan pohtimisessa ja valintojen sekä päätösten tekemisessä, tarvitaan enemmän mahdollisuuksia keskustella yksilöllisistä tarpeista ohjaajan kanssa. Myös toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa osa opiskelijoista olisi tarvinnut enemmän tukea opintoihin kiinnittymiseksi.
Opiskelijat, jotka olivat peruskouluaikana joutuneet toistuvasti kiusaamisen kohteeksi tai joilla oli kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista, kokivat ohjauksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä tarvevastaavuuden muita heikommaksi. He myös kokivat itsetuntemuksensa sekä tiedonhankinta- ja päätöksentekotaitojensa kehittyneen peruskouluaikana heikommin kuin muut. Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista heijastuivat myös perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymiseen. Tästä syystä keinoja kiusaamisen ehkäisemiseen on tehostettava, ja oppilaiden ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä on vahvistettava.
Yhteistyötä koulujen, oppilaitosten, erilaisten ohjaustoimijoiden ja työelämän välillä tulee lisätä, kehittää ja uudistaa. Nivelvaiheyhteistyöhön tulee luoda nuorten siirtymiä, tiedonsiirtoa ja alueellista kehittämistä entistä paremmin tukevia toimintamalleja.
YSO-asiasanat: siirtymävaiheet; perusopetus; ammatillinen koulutus; lukio; vapaa sivistystyö; opinto-ohjaus; urasuunnittelu; opiskelijavalinnat
Vapaat asiasanat: nivelvaihe; siirtymä; lukiokoulutus; valmentavat ja valmistavat koulutukset; urasuunnittelutaidot; nivelvaiheyhteistyö
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2020