G5 Artikkeliväitöskirja
Patient education in physiotherapy in total hip arthroplasty : patients' and physiotherapists' conceptions (2020)

Jäppinen, A.-M. (2020). Patient education in physiotherapy in total hip arthroplasty : patients' and physiotherapists' conceptions [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 196. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8080-1

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Jäppinen, Anna-Maija

eISBN: 978-951-39-8080-1

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 196

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (81 sivua, 69 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8080-1

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Potilasohjaus on osa potilaskeskeistä terveyspalvelua ja tärkeä, olennainen osa fysioterapiaa. Fysioterapeuttien on kuitenkin vaikeaa tunnistaa rooliaan potilaiden ohjaajina ja opettajina. Ihmiset ovat entistä enemmän vastuussa terveydestään ja terveysvalinnoistaan. Samalla terveydenhuollon kustannuksia pyritään vähentämään lyhentämällä sairaalassa oloaikaa. Lyhyet sairaalajaksot ja usein puuttuva seuranta fysioterapiassa luovat haasteita fysioterapeuttien potilasohjaukseen ja fysioterapeuttien potilasohjaustaitoihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilasohjausta lonkan tekonivelleikkauksessa potilaiden ja fysioterapeuttien näkökulmasta. Tutkimuksessa seurattiin potilaiden kulkua hoitopolulla kotoa sairaalaan ja takaisin kotiin, jonka aikana potilaita haastateltiin neljä kertaa. Myös fysioterapeutteja haastateltiin sekä ryhmässä että yksilöllisesti. Tässä väitöskirjatutkimuksessa käytettiin, fenomenografista ja narratiivista lähestymistapaa, kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja tuloksia julkaistiin neljässä tieteellisessä artikkelissa. Tulokset osoittivat, että leikkausta edeltävässä ohjauksessa tiedon ja käytännön yhdistäminen oli tärkeää, samoin kuin vuorovaikutuksen rooli kehon muutosten tukemisessa sekä luottamus sairaalapalveluihin. Leikkauksen jälkeisessä ohjauksessa keskeistä oli liikkuminen, mikä auttoi potilaita valmistautumaan kotiin menemiseen. Kotona selviytymisen kannalta oleellisia kysymyksiä oli, miten liikkua ja harrastaa liikuntaa, millaisia kotiharjoitteita olisi hyvä toteuttaa ja millainen fysioterapeuttien ohjaus edistää potilaiden itseluottamusta. Potilaiden kertomukset potilasohjauksesta muuttuivat kuntoutuspolun aikana tekonivelleikkauksen jälkeen. Tutkimuksen narratiivisen analyysin tuloksena muodostuneet kolme tarinamallia osoittivat, että tarvitaan lisätietoa, harjoitusohjelman progressiota ja seurantafysioterapiaa. Fysioterapeuttien näkökulmasta keskeistä kuntoutuksellisessa ohjaustavassa olivat yksilöllisyys harjoittelun ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa, ja potilasohjauksen laatu potilaan valmentamisessa selviytymään kotona. Tutkimustulokset osoittivat, että potilasohjaus fysioterapiassa rakentui neljästä pääelementistä: tieto, käytännön taidot, kehon ymmärtäminen ja vuorovaikutus potilaan ja fysioterapeutin kanssa. Tulokset tuottivat syvempää tietoa ja ymmärrystä potilasohjaus fysioterapiassa- ilmiöstä. Tuloksia ja lopussa esitettyä potilasohjauksen konstruktiota voidaan hyödyntää potilasohjaus käytäntöjen, ohjaustaitojen ja fysioterapeuttien täydennyskoulutuksen kehittämisessä.

YSO-asiasanat: lonkka; tekonivelet; leikkaushoito; hoitosuhde; potilasneuvonta; kuntoutus; fysioterapia; fenomenografia

Vapaat asiasanat: potilasohjaus; lonkan tekonivelleikkaus; narratiivinen lähestymistapa

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020