G4 Monografiaväitöskirja
”Suomi sydämessä” : saksansuomalaisten Suomi-koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa käsityksiä Suomesta, suomen kielestä ja Suomi-koulusta (2020)
Imppola, L. (2020). ”Suomi sydämessä” : saksansuomalaisten Suomi-koulun oppilaiden, heidän vanhempiensa ja opettajiensa käsityksiä Suomesta, suomen kielestä ja Suomi-koulusta [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 201. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8105-1
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Imppola, Leila
eISBN: 978-951-39-8105-1
Lehti tai sarja: JYU dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2020
Sarjan numero: 201
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8105-1
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään saksalaissuomalaisten nuorten käsityksiä Suomesta ja suomen kielestä Suomi-koulun kontekstissa. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-koulujen toimintaa tukee Opetushallitus. Käsityksiä on tutkittu laajasti sosiokulttuurisessa viitekehyksessä, jonka mukaan käsitykset rakennetaan vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa. Tutkimusaineiston kuului 56 suomikoululaisen, 57 suomikoululaisen vanhemman ja 22 Suomi-koulun opettajan kyselyvastaukset. Aineistoa täydensivät suomikoululaisten, vanhempien ja opettajien haastattelut sekä osallistujien kielelliset muotokuvapiirrokset. Lisäksi käytettävissä oli viiden suomikoululaisen kirjoittamat omaelämäkertakirjoitelmat. Kerätyn aineiston kautta tutkin, millaisia käsityksiä kodeissa ja Suomi-koulussa välitetään Suomesta ja suomen kielestä toisen ja kolmannen polven saksansuomalaisille sekä Suomi-koulun asemaa kielen ja kulttuurin omaksumisen tukena. Aineisto sisälsi sekä laadullisia että kvantitatiivisia osioita. Tutkimuksen painopiste oli laadullisessa aineistossa, joka analysoitiin laadullisella sisältöanalyysillä. Tulokset osoittivat, että kaikki tutkimuksen osallistujat korostivat Suomi-koulun osuutta yhteisönä, joka laajensi heidän mahdollisuuksiaan käyttää suomen kieltä. Suomi-koulu tarjosi suomikoululaisille mahdollisuuden saada suomenkielisiä ystäviä sekä käyttää suomea ja harjoittaa suomen kielen taitoaan kodin ulkopuolella. Vanhemmat arvostivat Suomi-kouluyhteisössä saamansa vertaistukea. Heidän odotuksensa Suomi-koululle vaihtelivat. Osa vanhemmista odotti lasten kielitaidon korkeatasoista kehittymistä, kun taas toiset vanhemmat olivat iloisia siitä, että heidän lapsillaan oli mahdollisuus liittyä suomalaiseen yhteisöön. Sekä suomikoululaiset että vanhemmat toivoivat Suomi-koulun toiminnan kehittämistä tavoitteellisemmaksi. Opettajat arvostivat mahdollisuutta käyttää ammattitaitoaan äidinkielellään. Tulokset antavat perusteet pohtia, miten Suomi-koulua voitaisiin kehittää edelleen esimerkiksi Suomi-koulujen opettajien koulutuksen keinoin sekä tukemalla Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen hyödyntämistä. Tulokset osoittivat suomikoululaisten arvostava kielitaitoaan, kulttuurisesti moninaista taustaansa ja Suomi-koulun antamaa tukea suomen kielen taitojen kehittämisessä. Suomikoululaiset ovat kielitaitoisia ja tuntevat kuuluvasa suomalaisten joukkoon. Tällaiset nuoret voivat halutessaan ja saadessaan siihen mahdollisuuden olla voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle.
YSO-asiasanat: Suomi-koulut; monikielisyys; sosiokulttuuriset tekijät; ulkosuomalaiset; saksansuomalaiset; äidinkieli; kieli ja kielet
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2020
