G5 Artikkeliväitöskirja
Continuous cover forestry, biodiversity and ecosystem services (2020)
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut
Peura, M. (2020). Continuous cover forestry, biodiversity and ecosystem services [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 204. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8114-3
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Peura, Maiju
eISBN: 978-951-39-8114-3
Lehti tai sarja: JYU dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2020
Sarjan numero: 204
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: englanti
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8114-3
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen hupenemisen pysäyttämiseksi tarvitaan kestävämpiä metsänkäsittelymenetelmiä. Suurinta osaa boreaalisista metsistä käsitellään jaksollisen kasvatuksen menetelmin, ja jatkuvapeitteistä kasvatusta on ehdotettu menetelmäksi, joka vähentää metsienkäsittelyn negatiivisia vaikutuksia metsäluontoon. Väitöskirjassani tutkin jatkuvapeitteisen kasvatuksen vaikutuksia boreaalisiin metsiin Suomessa. Käytin sekä pitkän aikavälin simulaatiomenetelmiä metsämaisematasolla että empiirisiä tutkimusmenetelmiä puronvarsimetsien avainbiotoopeissa. Simulaatiot osoittivat, että jatkuva kasvatus voisi olla kustannustehokas tapa säilyttää talousmetsien ekosysteemipalveluja ja esimerkiksi lehtipuuta ja varttunutta metsää vaativien lajien elinympäristöjä. Maisematasolla kuitenkin monipuolinen yhdistelmä jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta oli paras sekä monimuotoisuuden että ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Lisäksi lahopuun määrä oli vähäinen molemmissa käsittelymenetelmissä. Empiiriset tutkimukset osoittivat, että poimintahakkuut häiritsivät puronvarsien avainbiotooppien ominaispiirteitä eivätkä siten ole ekologisesti kestävä tapa käsitellä kyseisiä avainbiotooppeja. Monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseksi myös suojelupinta-alaa tulisi nostaa merkittävästi. Simulaatioskenaariot osoittivat, että suojelualueet ja talousmetsien suojelutoimet voisi olla sekä taloudellisesti että ekologisesti kustannustehokasta keskittää tiettyihin maisemiin. Yhdessä tutkimukset ehdottavat, että jatkuvan kasvatuksen lisääminen maisemassa voisi lieventää metsänkäsittelyn negatiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Suojelupinta-alan nostoa, maisematason suunnittelua ja monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuun ja avainbiotooppien, säilyttämistä tarvitaan kuitenkin yhä käsittelytavasta riippumatta. Sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta voi tehdä enemmän tai vähemmän intensiivisesti. Siksi niiden jyrkkää vastakkainasettelua tulisi välttää, ja sen sijaan olisi tärkeämpää tarkastella talousmetsiin kohdistuvaa hakkuupainetta.
YSO-asiasanat: metsänkäsittely; metsäsuunnittelu; jatkuva kasvatus; talousmetsät; suojelualueet; luonnon monimuotoisuus; suojavyöhykkeet; biodiversiteetti; ekosysteemipalvelut
Vapaat asiasanat: conservation; empirical research; spatial planning; uneven-aged forestry
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2020
