A3 Book section, Chapters in research books
Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus (2020)
Puhakka, A., & Rautopuro, J. (2020). Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus. In J. Ursin, & R. Muhonen (Eds.), Tuntematon korkeakoulutus (pp. 71-113). Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia, 80.
JYU authors or editors
Publication details
All authors or editors: Puhakka, Antero; Rautopuro, Juhani
Parent publication: Tuntematon korkeakoulutus
Parent publication editors: Ursin, Jani; Muhonen, Reetta
ISBN: 978-952-5401-88-2
eISBN: 978-952-5401-89-9
Journal or series: Kasvatusalan tutkimuksia
ISSN: 1458-1094
eISSN: 2489-768X
Publication year: 2020
Number in series: 80
Pages range: 71-113
Number of pages in the book: 250
Publisher: Suomen kasvatustieteellinen seura
Place of Publication: Jyväskylä
Publication country: Finland
Publication language: Finnish
Publication open access: Not open
Publication channel open access:
Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69190
Abstract
[Johdanto] Suomalaista tiedepolitiikkaa koskevissa dokumenteissa maalataan kuvaa suomalaisista yliopistoista ja niissä työskentelevistä tieteentekijöistä sisäänpäin käpertyneinä impivaaralaisina, joiden fyysinen paikallaan pysyminen heikentää tutkimuksen ja koulutuksen laatua. Tiedemaailman laadun ajatellaan parantuvan, kun suomalaiset tieteentekijät hakeutuvat ulkomaille huippulaadun pariinja kotiin palattuaan välittävät osaamisensa paikallaan pysyneille. Liikkuvuuden myötä hankittujen kontaktien odotetaan sitovan perifeeriset suomalaiset tiukemmin Suomen rajojenulkopuolella olevaan tieteeseen, joka tässä näkökulmassa on jo lähtökohtaisesti aina parempaa kuin ”kansallinen” tiede. Toinen dokumenteista paljastuva keino parantaa tiedemaailman laatua on rekrytoida ulkomailta osaajia. Tähän sisältyy käsitys siitä, että muualta tulija on automaattisesti laadukkaampi kuin tiedelaitoksessa jo oleva henkilöstö. Politiikkapuheen voimakas kansainvälistä liikkuvuutta korostava henki pitää sisältää käsityksen siitä, että kansainvälistä yhteistyötä on yliopistoissa vain hyvin vähän. Mutta onko käsitys oikea? Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisissa yliopistossa työskenteleviä tutkijoita, opettajia ja aiemmissa tutkimuksissa syrjään jätettyjä asiantuntijoita selvittääksemme, millaista tuntematon kansainvälisyys on. Kansainvälisen taustan omaavien tieteentekijöiden kautta pystymme entisestään valottamaan kuvaa 2000-luvun suomalaisista yliopistoista ja niiden kansainvälisyydestä. [jatkuu julkaisussa]
Keywords: tertiary education; institutions of higher education; universities; internationalisation; international mobility; researchers; science policy
Contributing organizations
Ministry reporting: Yes
Reporting Year: 2020
JUFO rating: 1
Parent publication with JYU authors: