A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus (2020)


Puhakka, A., & Rautopuro, J. (2020). Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus. In J. Ursin, & R. Muhonen (Eds.), Tuntematon korkeakoulutus (pp. 71-113). Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia, 80.


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Puhakka, Antero; Rautopuro, Juhani

Emojulkaisu: Tuntematon korkeakoulutus

Emojulkaisun toimittajat: Ursin, Jani; Muhonen, Reetta

ISBN: 978-952-5401-88-2

eISBN: 978-952-5401-89-9

Lehti tai sarja: Kasvatusalan tutkimuksia

ISSN: 1458-1094

eISSN: 2489-768X

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 80

Artikkelin sivunumerot: 71-113

Kirjan kokonaissivumäärä: 250

Kustantaja: Suomen kasvatustieteellinen seura

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Julkaisun avoin saatavuus: Ei avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuus:

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69190


Tiivistelmä

[Johdanto] Suomalaista tiedepolitiikkaa koskevissa dokumenteissa maalataan kuvaa suomalaisista yliopistoista ja niissä työskentelevistä tieteentekijöistä sisäänpäin käpertyneinä impivaaralaisina, joiden fyysinen paikallaan pysyminen heikentää tutkimuksen ja koulutuksen laatua. Tiedemaailman laadun ajatellaan parantuvan, kun suomalaiset tieteentekijät hakeutuvat ulkomaille huippulaadun pariinja kotiin palattuaan välittävät osaamisensa paikallaan pysyneille. Liikkuvuuden myötä hankittujen kontaktien odotetaan sitovan perifeeriset suomalaiset tiukemmin Suomen rajojenulkopuolella olevaan tieteeseen, joka tässä näkökulmassa on jo lähtökohtaisesti aina parempaa kuin ”kansallinen” tiede. Toinen dokumenteista paljastuva keino parantaa tiedemaailman laatua on rekrytoida ulkomailta osaajia. Tähän sisältyy käsitys siitä, että muualta tulija on automaattisesti laadukkaampi kuin tiedelaitoksessa jo oleva henkilöstö. Politiikkapuheen voimakas kansainvälistä liikkuvuutta korostava henki pitää sisältää käsityksen siitä, että kansainvälistä yhteistyötä on yliopistoissa vain hyvin vähän. Mutta onko käsitys oikea? Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisissa yliopistossa työskenteleviä tutkijoita, opettajia ja aiemmissa tutkimuksissa syrjään jätettyjä asiantuntijoita selvittääksemme, millaista tuntematon kansainvälisyys on. Kansainvälisen taustan omaavien tieteentekijöiden kautta pystymme entisestään valottamaan kuvaa 2000-luvun suomalaisista yliopistoista ja niiden kansainvälisyydestä. [jatkuu julkaisussa]


YSO-asiasanat: korkea-asteen koulutus; korkeakoulut; yliopistot; kansainvälistyminen; kansainvälinen liikkuvuus; tutkijat; tiedepolitiikka


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020

JUFO-taso: 1


Viimeisin päivitys 2021-07-07 klo 21:34