A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta : yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta taidosta (2020)

Ahola, S. (2020). Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta : yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta taidosta. Virittäjä, 124(2), 217-242. https://doi.org/10.23982/vir.79831

JYU-tekijät tai -toimittajat

Ahola, Sari

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ahola, Sari

Lehti tai sarja: Virittäjä

ISSN: 0042-6806

eISSN: 2242-8828

Julkaisuvuosi: 2020

Volyymi: 124

Lehden numero: 2

Artikkelin sivunumerot: 217-242

Kustantaja: Kotikielen seura

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

DOI: https://doi.org/10.23982/vir.79831

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Viivästetysti avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77503

Lisätietoja: Avoimesti saatavissa Journal.fi -palvelussa vuoden viiveellä.

Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan Yleisten kielitutkintojen (Yki) arvioijien (N = 44) käsityksiä vironkielisten suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Lisäksi artikkelissa kuvataan, mistä oppijoiden ensikieli tunnistetaan ja kuinka tunnistaminen vaikuttaa käsityksiin kielitaidosta. Näkökulma kielitaitokäsityksiin perustuu kontekstuaaliseen käsitys­tutkimukseen. Artikkeli on osa Suomen Akatemian Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteis­kunnallisena portinvartijana -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan viiden ensi­kielen kautta vieraan aksentin vaikutusta suomen kielen taidosta annettaviin arvioihin. Tässä artikkelissa keskitytään vironkielisiin oppijoihin (N = 10), joiden puhe­suorituksille arvioijat antoivat Ykin arviointikriteereiden avulla erilliset taitotasoarviot sekä holistisesta yleiskriteeristä että kuudesta analyyttisestä kriteeristä. Lisäksi arvioijia pyydettiin kirjoittamaan huomioita suorituksesta, nimeämään oppijoiden ensikieli ja perustelemaan oletuksensa. Artikkelissa keskitytään arvioijien kirjallisiin huomioihin, joita analysoidaan diskurssianalyysin avulla. Analyysi osoittaa, että koulutustausta, työkokemus ja kokemukset erilaisista S2­oppijoista sekä ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri kuvastuvat arvioijien kielitaito­käsityksissä. Viro ensikielenä tunnistettiin hyvin, ja tunnistamisella oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta. Lähdekielen vaikutusta kommentoitiin usein, ja kielitaidon tasoon näytti liittyvän odotuksia lähisukukielisyyden vuoksi. Suorituksia kuvailtiin sujuviksi, luonteviksi ja ymmärrettäviksi, mutta ne yhdistettiin eri analyyttisiin kriteereihin, ja niiden merkitys vaihteli arvioijien kesken. Arvioinnissa keskityttiin ilmaisun tarkkuuteen ja laajuuteen sekä rakenteiden hallintaan, joista vironkieliseksi tunnistetut saivat ei-tunnistettuja oppijoita paremmat arviot. Sen sijaan ääntämisen ja fonologian hallinnassa vironkieliseksi tunnistetuilla nähtiin paljon puutteita, koska lähdekieli tunnistettiin juuri ääntämisestä. Ääntämisen lisäksi puhetavalla ja tuotoksen sisällöllä oli yhteyksiä käsityksiin oppijan taidosta.

YSO-asiasanat: kielitaito; arviointi; suomen kieli; suullinen kielitaito; kielen oppiminen; kielitutkinnot

Vapaat asiasanat: vironkieliset; kielitaitokäsitykset

Liittyvät organisaatiot

Hankkeet, joissa julkaisu on tehty

Liittyvät tutkimusaineistot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020

JUFO-taso: 2