E1 Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli
Monikerroksista toimijuutta ja monitasoista vaikutusta : Euroopan unioni ja suomalainen korkeakoulupolitiikka (2020)

Ala-Vähälä, T., Juusola, H., Moisio, J., & Saarinen, T. Monikerroksista toimijuutta ja monitasoista vaikutusta : Euroopan unioni ja suomalainen korkeakoulupolitiikka. In K. Elo (Ed.), Suomi 25 vuotta EU:ssa : Millainen on ollut Suomen EU-jäsenyyden ensimmäinen neljännesvuosisata? (pp. 56-62). Eduskuntatutkimuksen keskus. Turun yliopisto. https://issuu.com/turun_yliopisto/docs/suomi-25-vuotta-eussa

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ala-Vähälä, Timo; Juusola, Henna; Moisio, Johanna; Saarinen, Taina

Emojulkaisu: Suomi 25 vuotta EU:ssa : Millainen on ollut Suomen EU-jäsenyyden ensimmäinen neljännesvuosisata?

Emojulkaisun toimittajat: Elo, Kimmo

eISBN: 978-951-29-8164-9

Julkaisuvuosi: 2020

Artikkelin sivunumerot: 56-62

Kirjan kokonaissivumäärä: 71

Kustantaja: Eduskuntatutkimuksen keskus. Turun yliopisto

Kustannuspaikka: Turku

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: https://issuu.com/turun_yliopisto/docs/suomi-25-vuotta-eussa

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71681

Tiivistelmä

Koulutuspolitiikka ei subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti kuulu Euroopan unionissa EU:n vaan jäsenmaiden toimivaltaan. Euroopan unionilla on kuitenkin niin sanottua pehmeää sääntelyvaltaa, joka toteutuu yhteistyön ja verkostoitumisen eli informaatio-ohjauksen tai pehmeän ohjailun kautta. Unioni onkin viime vuosikymmeninä kasvattanut rooliaan koulutuspolitiikassa, suoraan esimerkiksi erilaisten liikkuvuusohjelmien avulla, ja epäsuoraan muun muassa Bolognan prosessissa, jonka kautta Euroopan unioni on voinut välillisesti vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulupolitiikkaan yli oman alueensa rajojen. Euroopan unionin vaikutus eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan ei siis rajaudu vain sen omiin jäseniin. Tarkastelemme tässä artikkelissa tätä EU:n joskus ristiriitaiseltakin näyttävää roolia ja vaikutustapoja yhtäällä eurooppalaisessa, toisaalta suomalaisessa koulutuspolitiikassa erityisesti korkeakoulupolitiikan, korkeakoulujen arvioinnin, ja kansainvälisten liikkuvuusohjelmien ja yhteistutkintojen näkökulmasta.

YSO-asiasanat: koulutuspolitiikka; korkeakoulupolitiikka; EU-politiikka; kansainvälinen yhteistyö; kansainvälinen liikkuvuus

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2020