G5 Artikkeliväitöskirja
Pienet lapset varhaiskasvatuksen vuorohoidossa : epätyypillisten varhaiskasvatusaikojen merkitys kuulumisen neuvottelulle ja rakentumiselle (2020)
Salonen, E. (2020). Pienet lapset varhaiskasvatuksen vuorohoidossa : epätyypillisten varhaiskasvatusaikojen merkitys kuulumisen neuvottelulle ja rakentumiselle [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 254. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8240-9
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Salonen, Eija
ISBN: 978-951-39-8240-9
Lehti tai sarja: JYU dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2020
Sarjan numero: 254
Kirjan kokonaissivumäärä: 64
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8240-9
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan 1–3-vuotiaiden lasten kuulumisen neuvottelua ja rakentumista vuorohoidon ja epätyypillisten varhaiskasvatusaikojen kontekstissa. Tutkimuksessa selvitetään, millainen merkitys vuorohoidolla ja epätyypillisillä varhaiskasvatusajoilla on pienten lasten kuulumiselle ja kuinka lapsista huolehtivat aikuiset voivat edistää heidän kuulumistaan kotona ja vuoropäiväkodissa. Kuulumisella viitataan lasten sosioemotionaalisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin asioihin: sosiaaliseen asemaan, joka perustuu molemminpuoliseen hyväksyntään ja huomioimiseen sekä tämän aseman pohjalta syntyviin kuulumisen kokemuksiin. Pienten lasten tulkitaan aktiivisesti rakentavan kuulumistaan vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja materiaalisen ympäristönsä kanssa. Lasten arjen vuorovaikutustilanteiden katsotaan kuvastavan kuulumisen politiikkaa, jonka välityksellä 24/7-yhteiskunnan muovaamat varhaiskasvatuksen rakenteet ja lapsia hoitavien aikuisten toiminta vaikuttavat lasten asemaan ja kokemuksiin. Tutkittavaa ilmiötä pyritään ymmärtämään ensisijaisesti pienten lasten toiminnan ja ilmaisun perusteella. Aineisto kerättiin etnografiseen lähestymistapaan pohjautuvin menetelmin, joista keskeisin oli lasten havainnointi kahdessa erilaisessa vuoropäiväkodissa. Näin saatua aineistoa täydennettiin havainnoimalla lapsia heidän kotonaan sekä haastattelemalla heidän äitejään ja vuorohoidon työntekijöitä. Analyysitapoina toimivat laadullinen sisällönanalyysi ja temaattinen analyysi. Tutkimukseen osallistuneet lapset kohtasivat toisinaan kuulumisen haasteita, jotka liittyivät päivittäisen elämän ennustamattomuuteen sekä kuormittaviin varhaiskasvatusaikoihin. Äidit ja vuorohoidon työntekijät helpottivat näitä haasteita ylläpitämällä säännöllisiä rutiineja sekä huomioimalla lasten oman vuorokausirytmin ja kaverisuhteet. Vuorohoidon iltojen ja viikonloppujen pienissä ryhmissä mahdollisuudet lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja siten heidän kuulumisensa edistämiseen olivat usein hyvät. Tulosten perusteella pienten lasten asemaan on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota 24/7-yhteiskunnassa – niin päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa, vuorohoidon pedagogiikassa kuin poliittisessa päätöksenteossa.
YSO-asiasanat: varhaiskasvatus; vuorohoito; päiväkodit; päivähoitajat; työntekijät; lapset (ikäryhmät); äidit; vanhemmat; kokemukset; osallisuus; epätyypillinen työ; yhteiskunta; etnografia; haastattelut; havainnointi
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2020
