G5 Artikkeliväitöskirja
Different processes towards inclusion : a cross-cultural investigation of teachers' self-efficacy in Japan and Finland (2020)

Yada, A. (2020). Different processes towards inclusion : a cross-cultural investigation of teachers' self-efficacy in Japan and Finland [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 194. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8073-3

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Yada, Akie

eISBN: 978-951-39-8073-3

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 194

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (75 sivua, 33 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8073-3

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan inklusiivista koulutusta opettajan näkökulmasta Japanissa ja Suomessa. Tutkimustavoitteita on kolme: a) selvittää opettajien inklusiivisen minäpystyvyyden yhteys heidän inklusiivista opetusta koskeviin asenteisiinsa; b) arvioida, kuinka opettajien demografiset muuttujat vaikuttavat heidän minäpystyvyyteensä ja asenteisiinsa sekä c) tunnistaa sellaisia minäpystyvyyden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa opettajien pystyvyysuskoon inkluusiota toteutettaessa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 620 japanilaiselta ja 1995 suomalaiselta opettajalta ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella opettajien inklusiivinen minäpystyvyys muokkasi heidän asenteitaan myönteiseen suuntaan sekä Japanissa että Suomessa. Lisäksi kokemus vammaisten opiskelijoiden opettamisesta vaikutti myönteisesti heidän minäpystyvyyteensä ja asenteisiinsa molemmissa maissa. Japanin ja Suomen välillä oli kuitenkin myös eroja. Ensinnäkin opettajan pitkä ura ennusti minäpystyvyyttä vain Japanissa, eli siellä vanhemmat opettajat olivat nuoria itsevarmempia. Suomessa vastaavaa eroa ei havaittu. Opettajan ura taas vaikutti negatiivisesti hänen asenteisiinsa ainoastaan Suomessa: vanhemmat suomalaiset opettajat asennoituivat inkluusioon nuoria kielteisemmin. Kolmas ero oli, että inkluusioon liittyvän opettajankoulutuksen määrä vaikutti positiivisesti opettajien minäpystyvyyteen ja asenteisiin vain Suomessa. Banduran (1997) neljästä minäpystyvyyden lähteestä ’onnistumiskokemukset’ olivat eniten pystyvyyden tunnetta kohottanut yksittäinen tekijä molemmissa maissa. ’Verbaalisella vakuuttamisella’ eli palautteella oli pieni mutta merkitsevä rooli molemmissa maissa; Suomessa sen vaikutus oli kuitenkin positiivinen ja Japanissa negatiivinen. Lisäksi kyseiset neljä minäpystyvyyden lähdettä selittivät 54 % suomalaisten opettajien minäpystyvyyden vaihtelusta mutta vain 15 % japanilaisen otoksen vaihtelusta, joten Japanissa asiaan vaikuttanevat muutkin tekijät. Kaiken kaikkiaan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat opettajien inklusiivisen minäpystyvyyden positiivisen yhteyden heidän asenteisiinsa. Maiden välisiä eroja oli edelleen siinä, kuinka opettajien demografiset muuttujat ja minäpystyvyyden lähteet ennustivat heidän pystyvyysuskoaan. Siksi on korostetun tärkeää tutkia inkluusiota kulttuurienvälisissä viitekehyksissä ja huomioida kulttuuriset, historialliset, poliittiset ja sosiaaliset kontekstit.

YSO-asiasanat: inkluusio; opettajat; opetus; opiskelijat; oppilaat; erityisoppilaat; asenteet; minäkuva; itsetunto; itseluottamus; luottamus; osallisuus; vammaiset; erityisopetus; kulttuurienvälisyys

Vapaat asiasanat: Japani; Suomi

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020